Näköaistiharjoituksia
1. Oppilaat etsivät ympäristöstään esineitä, joilla on jokin tietty ominaisuus (tietty väri, muoto tmv.). Esineet nimetään. Joku oppilaista ottaa yhden esineen pois muiden pitäessä silmiään kiinni. Mikä esine poistettiin?
2. KIM-leikki. Pöydällä on erilaisia esineitä. Oppilaat sulkevat silmänsä, ja yksi esine poistetaan pöydältä. Mikä esine poistettiin? Leikkiä voidaan vaikeuttaa esimerkiksi lisäämällä esineitä, vaihtamalla niiden järjestystä tai poistamalla yhden esineen sijaan kaksi tai ei yhtään.
3. Pöydällä on oppilaille tuttuja kirjoja. Lapset katselevat niitä hetken ja sulkevat silmänsä. Opettaja tai joku oppilaista ottaa yhden kirjan pois. Oppilaat yrittävät keksiä, mikä kirja on poissa.
4. Oppilaat katsovat muutaman minuutin ajan jotakin kuvaa. Kuva käännetään toisinpäin. Kukin oppilas vastaa kuvaan liittyviin kysymyksiin tai kertoo vapaasti kuvasta.
5. Oppilaat istuvat puolipiirissä. Puolipiirin edessä on yksi lapsista, jota muut katsovat hetken tarkasti. Piirissä istuvat sulkevat silmänsä, ja edessä olevaan lapseen tehdään jokin muutos (otetaan toinen sukka pois jalasta, kääritään hihat ylös tmv.). Oppilaiden tehtävänä on kertoa, mikä lapsessa on muuttunut. Harjoitus voidaan tehdä myös niin, että luokkahuoneessa tehdään jokin muutos, joka oppilaiden tulee huomata.
6. Opettaja piirtää sormella ilmaan helppoja kuvioita (ympyrä, neliö, kolmio yms.). Oppilaat yrittävät keksiä ja nimetä, mikä kuvio on kyseessä. Lapset voivat tehdä tätä myös pareittain.
7. Perusvärien lisäksi opetellaan välivärit mahdollisimman hyvin ja etsitään niitä ympäristöstä, oppilaiden vaatteista, kirjoista tmv. Tietyn värin eri sävyjä voidaan ryhmitellä esimerkiksi vaaleasta tummaan.
8. Luokkahuoneeseen on piilotettu esimerkiksi tonttuja. Luokkaan voi kurkistaa ainoastaan pienten reikien läpi (oviaukko on peitetty esimerkiksi sanomalehdillä, jotka ovat muuten ehjiä, mutta niihin on tehty muutamia pieniä reikiä). Löytävätkö oppilaat kaikki luokkaan piilotetut tontut kurkistamalla huoneeseen pienistä rei'istä? Opettaja voi myös vilauttaa rei'istä kuvia lapsille, jolloin lasten täytyy tehdä nopeita ja tarkkoja havaintoja (tärkeää esimerkiksi liikenteessä).
Kuuloaistiharjoituksia
1. Oppilaat laittavat silmänsä kiinni. Mitä ääniä kuulet? (Motivoiva etenkin ulkona toteutettuna!)
2. Oppilaat katsovat kuvaa ja nimeävät, mitä asioita kuvassa voi kuulla.
3. Oppilailla on tietyt kuvat näkyvillä. Opettaja tiputtaa kuvissa olevat esineet yksitellen lattialle. Oppilaat numeroivat kuvat siihen järjestykseen, missä opettaja tiputtaa esineet. Esineinä voivat olla esimerkiksi avain, sivellin, neula, virkkuukoukku, ruuvi, kolikko ja sakset.
4. Mikä soitin? Tähän harjoitukseen tarvitaan erilaisia rytmisoittimia, kuten klaveesit, triangeli, marakassi ja tamburiini. Yksi oppilaista soittaa piilossa jotakin näistä soittimista. Muut yrittävät tunnistaa soittimen kuulemansa perusteella. Harjoitukseen saa lisähaastetta, jos ei pitäydytä pelkästään soittimissa vaan ääntä voidaan tuottaa myös esimerkiksi esineillä.
5. Oppilaat liikkuvat jotakin ääntä kohti, kuten tikittävän kellon luo. Yksi tai useampi oppilas menee ulos huoneesta, jonne toiset oppilaat piilottavat tikittävän kellon. Kello on löydettävä äänen perusteella. Tehtävää voidaan vaikeuttaa sitomalla silmät.
6. Neljä oppilasta asettuu kulkusen kanssa ympäri luokkaa eri korkeuksille. Muut oppilaat sulkevat silmänsä. Opettaja näyttää merkin, kun hän haluaa tietyn oppilaan soittavan kulkustaan. Kaikki kulkusten soittajat pääsevät soittamaan vuorollaan. Silmät kiinni olevat oppilaat näyttävät, mistä suunnasta kulkusen ääni kulloinkin kuuluu.
7. Opettaja soittaa kulkusta ja etääntyy pikkuhiljaa oppilaista. Oppilaiden tehtävänä on lopettaa viittaaminen, kun he eivät enää kuule ääntä. Voi testata, huijaavatko oppilaat, jos opettaja lopettaa soittamisen ja osa oppilaista vielä viittaa.:)
Hajuaistiharjoituksia (allergiarajoitteet!)
1. Haistelupiiri. Oppilaat istuvat piirissä. Heidän annetaan haistella esimerkiksi ruusua, kuusenoksaa, hapanleipäviipaletta, appelsiinilohkoa, termospulloa, jossa on kuumaa kahvia ja parfyymiä. Tärkeintä on antaa lasten tunnistaa eri tuoksut rauhallisesti ja kiinnittää huomiota myös muissa tilanteissa ympäristön tuoksuihin.
2. Mausteharjoitus. Kertakäyttökahvimukeihin on laitettu eri mausteita. Mukin päällä on harso, johon on tehty reikiä. Oppilaiden tehtävänä on arvata, mitä mausteita mukeissa on.
3. Tuoksujen kuvitteleminen. Oppilasryhmä menee toiseen huoneeseen. Heille kerrotaan, minkälaisen tilanteen he esittävät pian toiselle oppilasryhmälle. Tämä toinen ryhmä yrittää päätellä, mistä on kysymys. Esitettävinä tilanteina voivat olla esimerkiksi
a) Lapset tulevat kotiin ja eteisessä on vastassa ihana pullan tuoksu.
b) Lapset löytävät pullon, avaavat sen varovasti ja haistelevat pullon sisällön inhottavaa hajua.
c) Jokainen haistelee kädessään olevaa ruusun oksaa.
d) Lapset leikkivät koiraa, joka haistelee isäntänsä tai jäniksen jälkiä.
Makuaistiharjoituksia (allergiarajoitteet!)
1. Oppilaat katsovat kuvaa ja nimeävät asioita, joita voi maistaa.
2. Oppilaat kuvittelevat makuja. Oppilaat laittavat ensin leikisti suuhunsa makean mansikan ja maiskuttelevat sitä tai juovat varovasti kuumaa kaakaota. Sitten he maistavat leikisti kirpeää greippiä tai järsivät kovaa lanttua.
3. Harjoitukseen tarvitaan kaksi purkkia, joista toisessa on sokeria ja toisessa suolaa. Oppilas tunnistaa ensin, mitä aineita purkeissa on. Tehdään maistamiskokeet ja nimetään maut makea ja suolainen.
4. Oppilaat maistelevat sokkoina erilaisia makuja. Oppilas maistaa ja siirtyy toiseen paikkaan kirjaamaan, mikä maku oli kyseessä. Lisäksi hän piirtää kuvan. Lopuksi kerrotaan yhdessä kokemuksista.
5. Oppilaat maistavat ruokia. Sitten he maistavat ruokia uudelleen pitäen samalla nenästään kiinni. Mitä huomaat?
Tuntoaistiharjoituksia
1. Tunnustelulaatikko. Oppilaat etsivät pussista samanlaisen esineen kuin mikä kuvakortissa on.
2. Oppilaat katsovat kuvaa ja nimeävät asioita, joita voi tuntoaistilla kokea.
3. Harjoitukseen tarvitaan 5-6 erilaista kangaslaatua, kuten farkkukangasta, silkkiä, puuvillaa, villaa, vakosamettia ja pellavaa. Oppilailla on silmät sidottuina. Heille annetaan yksi kangastilkku kerrallaan. He tunnustelevat tilkkua ja valitsevat edessään olevista tilkuista tuntoaistin avulla kankaan, jonka he kuvittelevat olevan samanlaista kangasta kuin heille ojennettu tilkku. Jos tilkut ovat samanlaiset, ne asetetaan sivuun pariksi ja jatketaan loppujen parien etsintää.
4. Oppilaat tunnustelevat erilaisia materiaaleja/kankaita, kuten käpyä, pähkinää, kiveä, hiekkapaperia, silkkiä ja samettia. Oppilaat istuvat piirissä kädet selän takana. Jokainen saa käteensä jotakin. Lapset tunnustelevat materiaalia/esinettä ja kertovat muille, miltä se tuntuu ja mitä siitä tulee mieleen, missä sellaista on aikaisemmin nähnyt tai kokeillut. Lapset nimeävät tunnustelun kohteet.
5. Oppilaat seisovat kahdessa jonossa. Viimeisenä seisovien selkään piirretään sormella jokin yksinkertainen kuvio. Nämä piirtävät kuvion edessään olevien selkään ja niin edelleen, kunnes tulee etummaisten vuoro. Etummaiset piirtävät kuvion paperille. Piirroksia verrataan alkuperäiseen kuvioon.
6. Kahdessa tunnustelupussissa on kymmenkunta samanlaista pikku esinettä. Oppilaat yrittävät löytää parit tunnustelemalla pussien sisältöjä. Pussista voidaan ottaa myös yksi esine kerrallaan näkyville ja lapsi etsii näille parit toisesta pussista.
7. Luokkaan rakennetaan rata, jonka oppilaat kulkevat silmät sidottuina. Radalla on eri materiaaleista tehtyjä mattoja. Oppilaiden tehtävänä on tunnustella jaloillaan mattoja.
