Uuden äänteen ja kirjainmuodon harjoittelua

Laiva on lastattu. Olen yleensä aloittanut uuteen äänteeseen tutustumisen Laiva on lastattu -leikillä, jossa oppilaat keksivät harjoiteltavalla kirjaimella alkavia sanoja. Olen kirjoittanut sanat muistiin ja heijastanut ne oppilaille nähtäväksi. Lopuksi olemme tavuttaneet sanat ("Kuuntele ja toista" eli ensin opettaja, sitten oppilaat). Vinkki ylöspäin eriyttämiseen: Keksitään harjoiteltavaan kirjaimeen loppuvia sanoja (mikäli se on mahdollista).

Kotoa tuotu esine. Oppilaat saavat tuoda kotoa esineen, joka alkaa harjoiteltavalla kirjaimella.

Laulu. Aapisen nettimateriaalista löytyy yleensä kirjainlaulu, jossa maistellaan ja harjoitellaan uutta äännettä.

Tavuviirit/tavurivi. Tavuviirit ja tavurivi löytyvät ainakin käyttämästämme Ystävien aapisesta. Niitä voi lukea esimerkiksi:

-Kuuntele ja toista -menetelmällä (opettaja lukee ensin, oppilaat toistavat, omalla sormella seurataan lukemista)

-Yhteen ääneen lukemalla (omalla sormella seurataan lukemista)

-Lukemalla tavuja yhteen ääneen räpin tahdissa (https://www.youtube.com/watch?v=A8ri9nw6LA4)

-Lukemalla tavuja eri tunnetiloilla

-Arvaa, mitä tavua ajattelen? -paripelinä

-Minuuttilukemisena parille (opettaja on ajanottajana)

Kuvasanat. Kuvasanat löytyvät ainakin käyttämästämme Ystävien aapisesta. Sanan vieressä oleva kuvatuki auttaa tunnistamaan sanan. Kuvasanoissa voidaan hyödyntää samoja harjoituksia kuin tavuviireissäkin.

Sanajoki. Sanajoki löytyy ainakin käyttämästämme Ystävien aapisesta. Sen avulla oppilaat harjoittelevat tarkkaa lukemista (sanoina esimerkiksi ka-na, ka-la, kuk-ka, kuk-ko, kok-ki, kok-ko, kak-ku, kai-ku, la-ka-na, ka-na-la, kiuk-ku, kouk-ku). Oppilaat voivat keksiä sanoista virkkeitä tai arvoituksia. Myös tavuviirien yhteydessä esitellyt harjoitukset sopivat sanajoen käsittelyyn.

Vuoropuhelu. Vuoropuhelu löytyy ainakin käyttämästämme Ystävien aapisesta. Oppilaat voivat lukea vuoropuhelun pienissä ryhmissä tai koko luokalle. Vuoropuhelu harjoituttaa teknisen lukutaidon lisäksi eläytymistä ja ilmeikästä lukemista.

Lyhyt vokaali vai pitkä vokaali? / Yksi konsonantti vai kaksoiskonsonantti? Opettaja on keksinyt etukäteen sanapareja, joissa toisessa sanassa on lyhyt vokaali (tai yksi konsonantti) ja toisessa pitkä vokaali (tai kaksoiskonsonantti). Maistellaan oppilaiden kanssa sanapareja. Miten sanat eroavat toisistaan (kirjoitusasultaan ja merkitykseltään)? Väritetään sanapareista lyhyet ja pitkät vokaalit. Oppilaat voivat myös itse keksiä vastaavia sanapareja. Esimerkkisanapareja s-äänteestä: kassi - kasi, passi - Pasi, massu - masu. 

Toiminnallinen harjoitus: Tavujen/sanojen etsintä. Oppilaat saavat tavu- ja/tai sanaliuskan. Opettaja on leikannut liuskan sanat ja liimannut ne esimerkiksi neljälle eriväriselle paperille eri puolille luokkaa/käytävälle. Oppilaat lukevat tavun/sanan kerrallaan ja etsivät saman tavun/sanan väripapereista. Jos tavu/sana on löytynyt esimerkiksi punaisesta paperista, oppilaat värittävät kyseisen tavun/sanan punaisella. Tavu- ja/tai sanalista pidetään koko ajan omalla pulpetilla. Tämän harjoituksen voi tehdä yksin tai pareittain.

Kirjainmuodon piirtäminen esimerkiksi

-taikakynällä (omalla sormella) ilmaan

-taikakynällä (omalla sormella) pulpetin kanteen

-taikakynällä (omalla sormella) kaverin selkään

-liidulla liitutaululle

-kepillä hiekkaan (ulkona tehtävä harjoitus)

-muovailuvahasta muovaillen

-MOLLA ABC:n avulla

-ensin taikakynällä, sitten lyijykynällä tehtäväkirjaan/vihkoon

Rikkinäinen puhelinlanka. Kirjainmuodon piirtämistä voidaan harjoitella myös Rikkinäinen puhelinlanka -leikin avulla. Oppilaat asettuvat 4-5 hengen jonoihin. Jonon viimeinen piirtää jonkin harjoitelluista kirjaimista edellä olevan selkään. Oppilas, jonka selkään on juuri piirretty kirjain, piirtää kirjaimen edellään olevan oppilaan selkään. Tätä jatketaan, kunnes jonon ensimmäisen selkään on piirretty kirjain, ja hän sanoo sen ääneen/piirtää liidulla liitutaululle tmv. 

Runebergin päivä 5.2. ja saamelaisten kansallispäivä 6.2.

Olen kerännyt alle Facebookin Al-ku-o-pet-ta-jis-ta saamiani vinkkejä Runebergin päivään ja saamelaisten kansallispäivään liittyen. 

Runebergin päivä:

http://www.soivasiili.fi/mp3/kokonaiset/01_Ruuneperi.mp3 (Ruuneperi-laulu)

J. Heikkinen & H. Pajuniemi: Soivan Siilin Äänenavausvihko. Opas varhaiskasvatuksen musiikkipedagogiikkaan. (löytyy googlettamalla)

https://areena.yle.fi/1-3295704 (Runebergin elämä kahdessa minuutissa)

Runebergin torttujen leipominen.

Draaman tekeminen Runebergin elämästä.

Maamme-runoon tutustuminen.

Runojen kirjoittaminen.

Runebergin torttujen tekeminen virkkaamalla (sormilla tai koukulla).

Saamelaisten kansallispäivä:

Unna Junná (Yle Areenassa)

Lukujen 1-10 opetteleminen.

Fraasin "Mikset itsekin kasvattaisi viiksiä?" opetteleminen pohjoissaameksi.

http://maailmankoulu.fi/saamelaisten-kansallispaiva/

https://www.oktavuohta.com/kuoti

http://www.kuati.fi/fi/askartelu-ja-pelit/vaeritys--ja-ompelukuvat.php


Lisäksi on hyvä muistaa Helsingin Sanomien Lasten uutiset.
www.hs.fi/lastenuutiset/
www.ruutu.fi/ohjelmat/hs-lasten-uutiset

Vinkkejä sanomalehtiviikolle

Alle olen kerännyt joitakin Facebookin Al-ku-o-pet-ta-jis-ta saamiani vinkkejä sanomalehtiviikolle.

Sanomalehtien liitto on koonnut tehtäväpaketin, Puppe-passin, 1.-2. -luokkalaisille. (löytyy googlettamalla)

Sanomalehtien liitto on koonnut 50 vinkkiä myös esiopetukseen. Vihkonen kantaa nimeä 50 vinkkiä, sanomalehti esiopetuksessa. (löytyy googlettamalla)

Kirsi Pehkosen ja Seppo Timosen Tullaan juttuun -vihkonen sisältää sanomalehtitehtäviä alakouluille. (löytyy googlettamalla)

Oppilaat hakevat kirjainkortin, etsivät kyseisellä kirjaimella alkavan sanan sanomalehdestä, tavuttavat sen vihkoonsa ja hyppivät sanan tavuttaen lattiaan teipillä tehdyillä "tavutikkailla".

Oppilaat etsivät sanomalehdistä sanoja (hauskoja, jos liittyvät ajankohtaiseen aiheeseen, esimerkiksi presidentinvaaleihin) ja käyttävät sanoja keksimissään virkkeissä.

Mielenkiintoisimman kuvan leikkaaminen ja siitä sanojen/virkkeiden kirjoittaminen.

Sattumarunon tekeminen lehdistä leikatuista sanoista. 

Ruokien ja muiden tuotteiden kuvien leikkaaminen sanomalehdistä. Parit suunnittelevat kaupan hinnaston. Tehtävää voi hyödyntää matematiikan tunnilla.

Lehdestä leikattujen otsikoiden kuvittaminen.

Kuvataiteen töiden tekeminen sanomalehdistä.

Sanomalehtijumppa. Jokainen oppilas saa lehdestä aukeaman ja tehtävän, esimerkiksi "Mene lehden päälle niin, että kaksi kättä ja yksi jalka osuu lehteen." Aukeama taitetaan aina uudelleen ja uudelleen puoliksi, ja oppilaat saavat myös uusia tehtäviä (selkä, kylki, peppu, varpaat, pää, yksi jalka jne.).

"Rytmikapuloiden" tekeminen lehdestä rullaamalla ja teippaamalla.

Lehtien tutkiminen yhdessä kummioppilaiden kanssa. 

Oman lehden tekeminen. 

Kirjavinkki. Jari Koiviston teos Miina ja Manu reporttereina.

Lisäksi on hyvä muistaa Helsingin Sanomien Lasten uutiset.

www.hs.fi/lastenuutiset/ 

www.ruutu.fi/ohjelmat/hs-lasten-uutiset

Toiminnallista suomen kieltä alkuopetukseen

TAVUHARJOITTELUA

Tavujen piilottaminen ympäri luokkaa. Oppilaat lukevat löytämänsä tavut opettajalle tai ohjaajalle. Luetusta tavusta saa jonkun merkin/merkinnän (esimerkiksi palikan) ja tavu viedään takaisin samaan paikkaan toisten löydettäväksi.
(Idea Reetta Tursaalta)

Tavujahti ympäri koulua tai liikuntasalissa.

(Idea Elina Virtaselta)

Laivanupotus.
(Idea Elina Virtaselta)

Tavuonginta.

(Idea Elina Virtaselta)

Läpsy.

(Idea Elina Virtaselta)

Muistipeli.

(Idea Elina Virtaselta)

Pikkuautojen uusi elämä. Paperille on kirjoitettu allekkain tavuja. Pikkuautojen katolla on maalarinteipissä tavu, yksi tavu/auto. Tehtävänä on ajaa alkutavu (tai lopputavu) parkkihalliin siten, että auton katolla ja paperilla olevat tavut muodostavat yhdessä sanan. 
(Alkuperäinen idea Heidi Majurilta)

Yhden hengen bingo. Bingoon tehdään 6x6 ruudukko. Tavun/sanan paikka löytyy kahta noppaa heittämällä ja etsimällä ruudukosta silmälukujen risteyskohta. Ruudukko kannattaa siis numeroida sekä pysty- että vaakatasossa. Kirjoitettavat tavut/sanat voivat olla esimerkiksi listana, paperilapuilla tai paperilla hyrrässä, josta sana valikoituu kynän ja klemmarin kanssa pyöräyttämällä. Sitten vain luetaan, peitetään tavu/sana ja kirjoitetaan se muistin varaisesti nopista saadulle paikalle. Oppilaat voivat pelata kuuden suoran sijaan myös koko ruudukon täyteen tavuja/sanoja.
(Idea Elina Virtaselta)

Kilparata. Kuusi tavua/sanaa kirjoitetaan vierekkäin lähtöviivalle. Jokainen tavu/sana etenee askel askeleelta kohti maalia, joka voi olla esimerkiksi kymmenen askeleen (ruudun) päässä. Jokainen tavu/sana saa oman numeronsa. Heitetään noppaa, ja nopan osoittama tavu/sana (esimerkiksi 1 on aita, 2 on aamu, 3 on ilta jne.) pääsee yhden askeleen eteenpäin siten, että se kirjoitetaan oman "juoksuratansa" seuraavaan vapaaseen ruutuun (juoksurata koostuu siis kymmenestä peräkkäin olevasta ruudusta, joiden toisessa päässä on lähtö ja toisessa maali). Oppilaat eivät siis kilpaile toisiaan vastaan, vaan kisassa mittelevät kirjoitettavat tavut/sanat. 
(Idea Elina Virtaselta)

Tavujen/sanojen lukeminen eri tunnetiloilla.
(Idea AT Kasuriselta)

KIRJOITUSHARJOITTELUA

Itsenäisen kirjoittamisen harjoitus, osa 1. Oppilaat hakevat taululta nurinpäin olevan sanalapun, lukevat ja kirjoittavat sen. Kokonaan kirjoitetun rivin jälkeen saa hakea palikan omaan torniinsa.
(Idea Tiina Perämäeltä) 

Itsenäisen kirjoittamisen harjoitus, osa 2. Oppilaat hakevat tarjottimen (kertakäyttölautasen), jolla on kuva ja tarkastuslappu (kuvaa vastaava sana, lappu käännetty nurinpäin). Kuvaa vastaava sana kirjoitetaan, tarkastetaan kääntämällä tarkastuslappu oikeinpäin ja jatketaan sanan kirjoittamista rivi valmiiksi. Alaspäin eriytettäessä oppilaat maistelevat vain alkuäänteen ja kirjoittavat koko sanan mallista.
(Idea Tiina Perämäeltä)

Itsenäisen kirjoittamisen harjoitus, osa 3. Numeroiduissa mukeissa on esineitä ja käytössä ovat opitut kirjaimet. Oppilaat hakevat mukin, kirjoittavat sanan, hakevat taululta mukin numeroa vastaavan magneetin alta nurinpäin olevan sanalapun ja tarkastavat.
(Idea Tiina Perämäeltä) 

Kirjoitus- ja luetunymmärtämisharjoitus, osa 1. Oppilaat hakevat haluamansa tasoisen lapun, lukevat ja kirjoittavat sekä ymmärtävät ja piirtävät sen.
(Idea Pauliina Laineelta)

Kirjoitus- ja luetunymmärtämisharjoitus, osa 2. Oppilaat nostavat kaksi eriväristä suikaletta itselleen. Toisen värisiin suikaleisiin on kirjoitettu substantiiveja, toisiin verbejä. Näin saatu virke luetaan, kirjoitetaan ja piirretään vihkoon kuva. Alaspäin eriytettäessä oppilas nostaa, lukee, kirjoittaa ja piirtää vain substantiivin. Tehtävän hauskuutena ovat ihan hassut virkkeet.
(Idea Pauliina Laineelta)

Salainen pussi. Oppilaat hakevat pareittain salaisen pussin, jonka sisältöä ei tiedetä, mutta pussiin saa kurkata. Ensin heitetään kirjainnoppaa Millainen?-laatikossa ja keksitään adjektiivi. Toinen heitto tehdään Tekee mitä? -laatikossa ja keksitään verbi. Lopuksi parit ideoivat virkkeen ja kirjoittavat sen vihkoihinsa.
(Idea Niina Vitikaiselta)

Kirjoittamista irtokirjaimilla. Laatikossa on lelu tai muu pieni esine, tarvittavat kirjaimet ja oikea vastaus laatikon/rasian pohjassa. Oppilaat vievät valitsemansa laatikon pulpetilleen, laittavat kirjaimet järjestykseen ja tarkastavat laatikon pohjasta, menikö oikein. Laatikoissa voi olla kaksitavuisia lyhyitä/pitkiä sanoja, tuplavokaalin tai kaksoiskonsonantin sisältäviä sanoja, kolmitavuisia sanoja ja yhdyssanoja. 
(Idea Anni-Mari Anttilalta)

-ng vai -nk? Jäätelötikun päässä toisella puolella on ng, toisella nk. Paperille on kirjoitettu sanoja, joissa on joko -ng tai -nk, mutta näiden kohdalle on jätetty aukko. Kumpi aukon kohdalle käy, ng vai nk? Aukot täytetään lopuksi joko kirjallisesti tai suullisesti. Tehtävässä voidaan harjoitella myös esimerkiksi kaksoiskonsonanttia tai pitkää vokaalia.
(Alkuperäinen idea Sari Veurolta) 

Mielikuvitusta ja virkkeitä. Kirjaimia on kolmessa rasiassa. Ensimmäisessä rasiassa on isoja kirjaimia, kahdessa muussa pieniä. Oppilaat ottavat yhden kirjaimen jokaisesta rasiasta ja keksivät virkkeen, jonka sanat alkavat näillä kirjaimilla. Kirjoittamisen jälkeen voi esimerkiksi käydä pudottamassa leikkipuusta lehden omaan lehtikasaansa (tsemppi on syksyllä ajankohtainen).
(Idea Tiina Perämäeltä)

LUKUHARJOITTELUA

Lue ja kuuntele. On neljän tasoisia lukutehtäviä. Oppilaat lukevat kaverilleen tai aikuiselle ja kuuntelevat vastavuoroisesti. Jokaisesta lukukerrasta saa liimata nallen sohvalle istumaan tai jalkapallon maaliin. Tämän voi toteuttaa myös niin, että oppilaat lukevat aina sivun kerrallaan. 
(Idea Tiina Perämäeltä)

Kirjoittamisen avuksi

Osalle tarinavihkon tyhjä sivu tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia tuoden mieleen erilaisia tarinan alkuja. Osalle tyhjä sivu on kuin mörkö, jonka selättäminen tuntuu lähes mahdottomalta opettajan apukysymyksistä ja kuvista huolimatta. Alle olen koonnut erilaisia kirjoittamista helpottavia tapoja.

Kiitos kollegani loistavan vinkin myös minä ajattelin hyödyntää piirrettyjä kirjoittamisen apuna ja motivoijana. Hyviä piirrettyjä löytyy esimerkiksi YouTubesta hakusanalla Funny animals cartoon compilation just for kids. Myös osoitteesta www.koulukino.fi löytyy muun muassa trailereita. Kyseisiltä nettisivuilta löytyy paljon tehtäviä ja käyttökelpoisia vinkkejä opetukseen, jotka kannattaa käydä kurkkaamassa.

Sarjakuvat helpottanevat omalta osaltaan kirjoittamista. Oppilaani ovat kirjoittaneet tarinan Seikkailujen aapisen tehtäväkirjassa olevasta tekstittömästä sarjakuvasta. Tehtäväkirjassa on useita kolmen ruudun tekstittömiä sarjakuvia, joiden käsittelyyn voi yhdistää ennen kirjoittamista keskustelun kyseisestä aihepiiristä. Lehdet ja netti ovat pullollaan sarjakuvia. Olen hyödyntänyt Lastenmaan (www.lastenmaa.com/sarjakuvat) antia sarjakuvien käsittelyssä. Lisäksi Pinterestistä löytyy kuvasarjoja hakusanalla kirjoittaminen kuvasarja.

Kuvat. Pinterestissä on todella inspiroivia kuvia, jotka löytyvät hakusanalla praatplaat. Myös hakusana kirjoittaminen kuvasarja antaa tapahtumarikkaita kuvia, kunhan selailee hetken tarjontaa. Lisäksi esimerkiksi vanhat kalenterikuvat ja lasten omat kuvaamataidon työt voivat tarjota hyvän lähtökohdan kirjoittamiselle.

Oppi&ilo-kuvakortit. Näitä olen hyödyntänyt oppilaideni kanssa. Paketissa on kuvakortit neljään tarinaan, jotka käsittelevät muun muassa metsäretkeä ja sirkusta. Kuvia kuhunkin tarinaan on sen verran paljon, ettei kirjoittamisen pitäisi olla kenellekään ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Tarinanopat.

Ainakin osa opettajista keksii ja haluaa keksiä itse tarinan alkuja (ja loppuja), mutta lapset voivat jatkaa myös muuta kuin juuri heidän kirjoittamistehtäväänsä varten laadittuja tarinan alkuja. Hyvän sysäyksen kirjoittamiselle antavat esimerkiksi lasten kirjat sekä sadut (esimerkiksi http://iltasatu.org/ ja www.satupalvelu.fi). Lisäksi Tuula Kallioniemen ja Sinikka Raikusen teoksessa Lauseista tarinoiksi on useita valmiita tarinan alkuja. Tarinan kirjoittamista voi harjoitella myös ryhmissä siten, että kaikki ryhmäläiset keksivät "omalle tarinalleen" otsikon, oppilaat vaihtavat vihkoja, jolloin kaikki kirjoittavat tarinan alun jonkun toisen vihkoon, vihkoja vaihdetaan taas ja niin edelleen. Tässä tehtävässä lienee syytä asettaa aikaraja (vihkot vaihtuvat esimerkiksi kolmen tai neljän minuutin välein).        

Aihe voi tulla myös esimerkiksi ympäristöopissa käsitellyistä aiheista, kuten avaruudesta tai metsän eläimistä. Apukysymykset ja/tai kuvat helpottavat kirjoittamista.

Kirjoitettuja tarinoita voi elävöittää monin tavoin, kuten iMovie- ja Show me -sovelluksilla.

Kielellisiä harjoituksia, osa 2

Syyslukukausi on vaihtunut kevätlukukaudeksi ja kielellisiin harjoituksiin on tullut/tulee haastetta ja monipuolisuutta. Kevätlukukaudella keskityn oppilaideni kanssa aikaisempaa enemmän kirjoittamiseen, minkä myötä suurin osa tämän blogikirjoitukseni vinkeistä on kirjoitusharjoituksia. Vinkkejä muun muassa sujuvaan lukemiseen löytyy aikaisemmasta kielellisiä harjoituksia käsittelevästä blogitekstistäni. Alta löytyvät harjoitukset ovat pääasiassa Tuula Kallioniemen ja Sinikka Raikusen teoksesta Lauseista tarinoiksi, mutta myös Seikkailujen aapisen opeoppaasta. 

Yhdyssanat. Yhdyssanoja voi harjoitella esimerkiksi muodostamalla yhdyssanan kahdesta tai kolmesta kuvasta (jalan kuva ja pallon kuva -> jalkapallo) tai oppilaat etsivät itselleen parin niin, että heidän sanoistaan muodostuu yhdyssana (toisella sana "ranne", toisella "kello" jne.). Laiva on lastattu -peli soveltuu hyvin myös yhdyssanojen harjoitteluun, samoin kuin Mistä on kyse? Tässä vihjeinä voivat olla esimerkiksi seuraavat: 

Jäätelö, jossa on mansikkaa.

Keitto, jossa on pinaattia.

Kannu, joka on täytetty mehulla.

Kori, jossa on roskia.

Paketti, jossa on lahja.

Synonyymit.

Luokassa on sanalappuja, jotka ovat tekstipuolet seinää vasten käännettyinä. Oppilaat kääntävät ja lukevat valitsemansa lapun ja menevät omalle paikalleen kirjoittamaan sanan. Sanan kirjoitusasua saa käydä katsomassa ja tarkastamassa niin monta kertaa kuin tarvetta on.  

Etsi tekstistä tunnetta kuvaavat sanat ja kirjoita/ympyröi ne. Vastaavasti tekstistä voi etsiä muihinkin aihepiireihin liittyviä sanoja, kuten eläimiä tai värejä.

Kirjoita eläinsanoja, hedelmiä, ruokia, vaatteita, huonekaluja, värejä, perheenjäseniä, tunteita, viikonpäiviä, kuukausia, nimiä, kaupunkeja, maita.

Kirjoita/kerro, mitä sinulle tulee mieleen annetuista sanoista. Esimerkiksi sanasta surullinen voi tulla mieleen itku, itkeä, kyynel, onneton, harmaa jne. Tämä harjoitus on helppo yhdistää ympäristöoppiin ennakkotietojen testaamisen muodossa.

Keksi ja kirjoita hullunkuriset nimet tutuille esineille. Muki -> janonsammutusastia. 

Kirjoita virke/virkkeitä (tai sano suullisesti parillesi/pienelle ryhmälle/koko luokalle), jossa/joissa on annettu sana jossakin taivutusmuodossa. Annettu sana voi olla esimerkiksi flunssa ja virkkeet "Paha flunssani on kestänyt jo viikon." tai "Toivottavasti äiti paranee pian flunssasta."

Satusalaatti. Ohjeistus sama kuin seuraavassa tehtävässä (runon tilalla vain satu).

Kirjoita runo siten, että valitset tyhjään kohtaan jonkin annetuista sanoista. Esimerkiksi

Ulkona _______________ (vinkui/ulvoi/riehui/puhkui) tuuli.

Äiti _______________ (kolinaa/pauketta/sipinää/rapinaa) kuuli.

Hän ääntä _______________ (vaaraksi/uhaksi/möröksi/noidaksi) luuli.

Itkuun _______________ (vääntyi/mutristui/vääristyi/kääntyi) äidin huuli. 

Äiti piiloutui _______________ (vuoteen/sohvan/pöydän/lipaston) alle.

Hänen vieressään _______________ (kökötti/pötkötti/kyykötti/istui) nalle.

- Etpä _______________ (uskalla/tohdi/kiirehdi/laittaudu) ulkosalle,

äiti _______________ (kuiskutti/puheli/supatti/höpötti) nallukalle.

Aamuksi _______________ (hiljeni/vaikeni/laantui/uupui) tuuli.

Äiti vain _______________ (tuhinaa/kuisketta/hiljaisuutta/sihinää) kuuli.

Tuulta äiti _______________ (vaaraksi/uhaksi/möröksi/noidaksi) luuli.

Hymyyn _______________ (kääntyi/kiertyi/herkistyi/palasi) äidin huuli.

Valitse annetuista vaihtoehdoista riimiparit ja kirjoita niistä runo. Oppilaat voivat keksiä riimiparit myös itse. Runosta voi tehdä myös loppusoinnuttoman.

Kirjoita, mikä on/voisi olla kaunista, punaista, pehmeää, kovaa, kuumaa, puhdasta, herkullista, tulista, suolaista, poreilevaa, liukasta, kirjavaa.

Kirjoita, minkälainen/minkälaista äiti, kissanpentu, villapaita, tähti, jäätelö, riisipuuro on.

Kirjoita/kerro, mitä teit

tänä aamuna,

eilen illalla,

eilen koulussa,

viime viikonloppuna.    

Kirjoita/kerro, mitä tekisit, jos

saisit pikkusiskon tai -veljen,

lähtisit lomalle ulkomaille,

saisit kymmenen jäätelöä,

löytäisit taikurin vaatteet ja taikomisvälineitä.

Kirjoita/kerro, mitä näet, kun 

olet omassa huoneessasi,

olet kotipihallasi,

olet lempipaikassasi,

katsot ulos luokkahuoneesi ikkunasta. 

Kirjoita tekstit sarjakuvan puhekupliin.

Keksi tarinalle alku/loppu. Tarinalle voi myös keksiä jatkoa 1-5 virkkeen verran.

Kirjoita kuvasarjasta tarina.

Tarinanopat.

Vastaa kirjeeseen/sähköpostiviestiin.

Kielellisiä harjoituksia

Syksy on vaihtumassa talveksi, ja kirjainten/äänteiden opettamisesta on kertynyt minulle kokemusta useiden viikkojen ajalta. Seuraavassa on joitakin harjoitteita, joita olen tehnyt (tai pian tekemässä) ykkösluokkalaisteni kanssa. Suuri osa tehtävistä löytyy Seikkailujen aapisen materiaaleista (opeopas, tehtäväkirja lisätehtävineen, nettitehtävät, eriyttävä materiaali), osan olen löytänyt Facebookin opeyhteisöistä ja muutama on oman mielikuvitukseni tuotteena syntynyttä.

Laiva on lastattu tietyllä äänteellä alkavilla sanoilla. Yleensä laivaamme on lastattu 15-30 sanaa. Laivaan voi laittaa myös tiettyyn äänteeseen loppuvia sanoja. Oppilaista lienee haasteellisinta lastata laiva sanoilla, joissa on tietty kaksoiskonsonantti tai pitkä/lyhyt vokaali. Kaksoiskonsonanttia sekä lyhyttä/pitkää vokaalia voi harjoitella peukku/peukut pystyyn -tehtävällä: "Nosta yksi peukku pystyyn, jos sanassa kuuluu _______________ (esimerkiksi a- tai k-äänne). Nosta kaksi peukkua pystyyn, jos sanassa kuuluu _______________ (esimerkiksi aa tai k-k)."    

Keksi sanoja, jotka alkavat annetulla tavulla (esimerkiksi au-, il-, on-, mi-). Toisinaan olemme keksineet sanoja koko luokkana aivoriihen tapaisesti, joskus taas lapset ovat saaneet kyseisen tehtävän kotiin. Eriytyminen tapahtuu itsestään, sillä innokkaimmat kielitaiturit keksivät sanoja monta rivillistä - toisaalta yksikin sana jokaiseen kohtaan riittää. Hyvänä lisämotivaattorina toimii yleensä kysymys "Keksitkö vähintään kaksi/kolme/neljä/viisi/kuusi sanaa?"

Keksi sanoja, jotka loppuvat annettuun tavuun (esimerkiksi -ko, -li, -ti, -mu). Sama ohjeistus kuin edellä.

Yhdistä annetut tavut sanoiksi. Yksi tavuista jää yli ja se laitetaan leikkiroskakoriin. Tämä tehtävä löytyy Seikkailujen aapisen nettitehtävistä.

Muodosta tavuista sanoja. Kirjoita ne. Seikkailujen aapisessa on jokaisen kirjaimen/äänteen kohdalla 2-3 tavulaatikkoa, joista voi muodostaa sanoja. Sama tavu voi olla sanan osana useammassakin sanassa. Joskus oppilaat ovat kirjoittaneet keksimänsä sanat taululle, nyt jo yleisimmin vihkoonsa.

Tavut sekaisin. Sanan tavut ovat menneet sekaisin ja ne täytyy laittaa oikeaan järjestykseen. Esimerkiksi ka lo pal sul -> sulkapallo. Oppilaita osallistava tapa on pyytää heitä yksitellen kuiskaamaan keksimänsä sana opettajalle, joka sekoittaa tavut. Muiden tehtävänä on muodostaa tavuista suomen kielen sana.

Hassuja sanoja annetuista tavuista. Oppilaat käyvät kaksi tai kolme tavua esimerkiksi luokan edessä olevasta tavupurkista. He muodostavat tavuista epäsanan (oikean sanankin saa toki muodostaa, jos tavuista tulee sana) ja keksivät, mitä epäsana voisi tarkoittaa.

Muodosta annetuista kirjaimista sanoja (esimerkiksi a, t, s, e, l, o, u, k). Aikaraja tuo tehtävään oman lisävirtansa, muttei tietenkään ole pakollinen.

Tavu- tai sanamuistipeli.

Tavu- tai sanasudoku.

Sanakäärme. Käärmeeseen on kirjoitettu sanoja yhteen pötköön. Lasten tehtävänä on erottaa sanat toisistaan pystyviivalla. Tehtävään saa haastetta laittamalla ylimääräisiä kirjaimia sanojen väliin hämäykseksi. Lisäksi löydetyt sanat voi kirjoittaa vihkoon. 

Etsi kirjainruudukosta sanoja. Kirjoita ne. Puhun usein sanasokkelosta kyseistä tehtävää tarkoittaessani. Oppilaat voivat tehdä sanasokkelon itsekin. Tällöin heitä voi ohjeistaa tekemään sokkelon tietystä aihepiiristä, kuten eläimistä, hedelmistä tai väreistä.

Kuvaan liittyviä kysymyksiä, kuten "Oikein vai väärin?", "Mikä on kyseessä?" ja "Kuka voisi sanoa näin?"

Muistitehtäviä kuvasta.

Kirjainmuodon harjoittelu esimerkiksi taikakynällä (omalla sormella) ilmaan kirjainanimaation tahtiin, taikakynällä parin selkään, muovailuvahalla, märällä siveltimellä liitutaululle ja/tai kynällä vihkon viivastolle. Kirjaimia voidaan muodostaa myös omalla keholla.

Tavutus. Alkysyksystä tavutin oppilailleni sanoja, jotka he tavuttivat jälkeeni. Pian annoin aina jonkun oppilaistani tavuttaa sanan, jonka muut toistivat. Nykyään oppilaani lukevat tavuttamattoman sanan itse ja tavuttavat sen koko luokalle, muut toistavat perässä. Lisäksi laskemme usein sanassa olevien tavujen lukumäärän. Oppilaat voivat myös käydä pulpetilleen tavuttamattomia sanoja, jotka he tavuttavat tulitikuilla/hammastikuilla. Opettajan lisäksi myös pari voi tarkastaa suullisen tai tulitikuilla/hammastikuilla toteutetun tavutuksen (epäselvissä tapauksissa opettaja avuksi). Lisäksi olemme tavuttaneet epäsanoja.

Keksi sanoja, joissa on yksi/kaksi/kolme/neljä/viisi/kuusi tavua.

Riimittely. MLL:n Eskarista ekaluokalle: Kielelliset harjoitukset -vihkonen löytyy osoitteesta:  

http://hameenpiiri-mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/034a736e7e8fa47c97a3f57103fdb319/1480259317/application/pdf/113331/Kielellisetharjoitukset.pdf.

Lapset keksivät myös itse riimipareja. Lisäksi niitä on runsaasti lastenrunoissa.

KIM-leikki sanoilla. "Mikä sana otettiin pois näkyvistä?"

Mikä sana ei kuulu joukkoon? Ohjeena voi olla kirjoittaa joukkoon kuulumaton sana muistiin tai nimetä ryhmä.

Täydennä kuva ohjeiden mukaan. Piirrä ja väritä. Esimerkiksi "Peikon hännässä on kolme rusettia. Paidassa on kolme paikkaa. Hiukset ovat punaisen ja keltaisen kirjavat. Siniset kengät ovat valtavan suuret. Peikko seisoo vihreällä nurmikolla."

Keksi henkilöille sopivat nimet nimikirjainten mukaan. Esimerkiksi painonnostaja Y. V. voi olla Yrmy Väkeväinen.

Sanelu. Opettaja lukee tarinaa, ja oppilaat kiertelevät luokassa rauhassa kävellen. Taustalla voi kuulua hiljaa aiheeseen liittyvä musiikki. Opettaja on valinnut tarinasta tietyt sanat, jotka oppilaiden tulee kirjoittaa vihkoonsa. Musiikin hetkellinen päättyminen kertoo siitä, että on aika mennä omalle paikalle ja ottaa kynä esille. 

Lukeminen. Esimerkiksi pulpettikirjan lukeminen, puoliääneen lukeminen itsekseen, pari- tai ryhmälukeminen, minuuttiluku, vuoropuhelut ja kotona äidille tai isälle lukeminen. Lisää vinkkejä erilaisiin lukemisharjoituksiin löytyy osoitteesta:
http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1/sujuvuuden-opettaminen.

Sadutus. 

Alias. 

Pantomiimi.

Käsiteltävään kirjaimeen/äänteeseen liittyvä musiikkikappale.