Kielellisiä harjoituksia

Syksy on vaihtumassa talveksi, ja kirjainten/äänteiden opettamisesta on kertynyt minulle kokemusta useiden viikkojen ajalta. Seuraavassa on joitakin harjoitteita, joita olen tehnyt (tai pian tekemässä) ykkösluokkalaisteni kanssa. Suuri osa tehtävistä löytyy Seikkailujen aapisen materiaaleista (opeopas, tehtäväkirja lisätehtävineen, nettitehtävät, eriyttävä materiaali), osan olen löytänyt Facebookin opeyhteisöistä ja muutama on oman mielikuvitukseni tuotteena syntynyttä.

Laiva on lastattu tietyllä äänteellä alkavilla sanoilla. Yleensä laivaamme on lastattu 15-30 sanaa. Laivaan voi laittaa myös tiettyyn äänteeseen loppuvia sanoja. Oppilaista lienee haasteellisinta lastata laiva sanoilla, joissa on tietty kaksoiskonsonantti tai pitkä/lyhyt vokaali. Kaksoiskonsonanttia sekä lyhyttä/pitkää vokaalia voi harjoitella peukku/peukut pystyyn -tehtävällä: "Nosta yksi peukku pystyyn, jos sanassa kuuluu _______________ (esimerkiksi a- tai k-äänne). Nosta kaksi peukkua pystyyn, jos sanassa kuuluu _______________ (esimerkiksi aa tai k-k)."    

Keksi sanoja, jotka alkavat annetulla tavulla (esimerkiksi au-, il-, on-, mi-). Toisinaan olemme keksineet sanoja koko luokkana aivoriihen tapaisesti, joskus taas lapset ovat saaneet kyseisen tehtävän kotiin. Eriytyminen tapahtuu itsestään, sillä innokkaimmat kielitaiturit keksivät sanoja monta rivillistä - toisaalta yksikin sana jokaiseen kohtaan riittää. Hyvänä lisämotivaattorina toimii yleensä kysymys "Keksitkö vähintään kaksi/kolme/neljä/viisi/kuusi sanaa?"

Keksi sanoja, jotka loppuvat annettuun tavuun (esimerkiksi -ko, -li, -ti, -mu). Sama ohjeistus kuin edellä.

Yhdistä annetut tavut sanoiksi. Yksi tavuista jää yli ja se laitetaan leikkiroskakoriin. Tämä tehtävä löytyy Seikkailujen aapisen nettitehtävistä.

Muodosta tavuista sanoja. Kirjoita ne. Seikkailujen aapisessa on jokaisen kirjaimen/äänteen kohdalla 2-3 tavulaatikkoa, joista voi muodostaa sanoja. Sama tavu voi olla sanan osana useammassakin sanassa. Joskus oppilaat ovat kirjoittaneet keksimänsä sanat taululle, nyt jo yleisimmin vihkoonsa.

Tavut sekaisin. Sanan tavut ovat menneet sekaisin ja ne täytyy laittaa oikeaan järjestykseen. Esimerkiksi ka lo pal sul -> sulkapallo. Oppilaita osallistava tapa on pyytää heitä yksitellen kuiskaamaan keksimänsä sana opettajalle, joka sekoittaa tavut. Muiden tehtävänä on muodostaa tavuista suomen kielen sana.

Hassuja sanoja annetuista tavuista. Oppilaat käyvät kaksi tai kolme tavua esimerkiksi luokan edessä olevasta tavupurkista. He muodostavat tavuista epäsanan (oikean sanankin saa toki muodostaa, jos tavuista tulee sana) ja keksivät, mitä epäsana voisi tarkoittaa.

Muodosta annetuista kirjaimista sanoja (esimerkiksi a, t, s, e, l, o, u, k). Aikaraja tuo tehtävään oman lisävirtansa, muttei tietenkään ole pakollinen.

Tavu- tai sanamuistipeli.

Tavu- tai sanasudoku.

Sanakäärme. Käärmeeseen on kirjoitettu sanoja yhteen pötköön. Lasten tehtävänä on erottaa sanat toisistaan pystyviivalla. Tehtävään saa haastetta laittamalla ylimääräisiä kirjaimia sanojen väliin hämäykseksi. Lisäksi löydetyt sanat voi kirjoittaa vihkoon. 

Etsi kirjainruudukosta sanoja. Kirjoita ne. Puhun usein sanasokkelosta kyseistä tehtävää tarkoittaessani. Oppilaat voivat tehdä sanasokkelon itsekin. Tällöin heitä voi ohjeistaa tekemään sokkelon tietystä aihepiiristä, kuten eläimistä, hedelmistä tai väreistä.

Kuvaan liittyviä kysymyksiä, kuten "Oikein vai väärin?", "Mikä on kyseessä?" ja "Kuka voisi sanoa näin?"

Muistitehtäviä kuvasta.

Kirjainmuodon harjoittelu esimerkiksi taikakynällä (omalla sormella) ilmaan kirjainanimaation tahtiin, taikakynällä parin selkään, muovailuvahalla, märällä siveltimellä liitutaululle ja/tai kynällä vihkon viivastolle. Kirjaimia voidaan muodostaa myös omalla keholla.

Tavutus. Alkysyksystä tavutin oppilailleni sanoja, jotka he tavuttivat jälkeeni. Pian annoin aina jonkun oppilaistani tavuttaa sanan, jonka muut toistivat. Nykyään oppilaani lukevat tavuttamattoman sanan itse ja tavuttavat sen koko luokalle, muut toistavat perässä. Lisäksi laskemme usein sanassa olevien tavujen lukumäärän. Oppilaat voivat myös käydä pulpetilleen tavuttamattomia sanoja, jotka he tavuttavat tulitikuilla/hammastikuilla. Opettajan lisäksi myös pari voi tarkastaa suullisen tai tulitikuilla/hammastikuilla toteutetun tavutuksen (epäselvissä tapauksissa opettaja avuksi). Lisäksi olemme tavuttaneet epäsanoja.

Keksi sanoja, joissa on yksi/kaksi/kolme/neljä/viisi/kuusi tavua.

Riimittely. MLL:n Eskarista ekaluokalle: Kielelliset harjoitukset -vihkonen löytyy osoitteesta:  

http://hameenpiiri-mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/034a736e7e8fa47c97a3f57103fdb319/1480259317/application/pdf/113331/Kielellisetharjoitukset.pdf.

Lapset keksivät myös itse riimipareja. Lisäksi niitä on runsaasti lastenrunoissa.

KIM-leikki sanoilla. "Mikä sana otettiin pois näkyvistä?"

Mikä sana ei kuulu joukkoon? Ohjeena voi olla kirjoittaa joukkoon kuulumaton sana muistiin tai nimetä ryhmä.

Täydennä kuva ohjeiden mukaan. Piirrä ja väritä. Esimerkiksi "Peikon hännässä on kolme rusettia. Paidassa on kolme paikkaa. Hiukset ovat punaisen ja keltaisen kirjavat. Siniset kengät ovat valtavan suuret. Peikko seisoo vihreällä nurmikolla."

Keksi henkilöille sopivat nimet nimikirjainten mukaan. Esimerkiksi painonnostaja Y. V. voi olla Yrmy Väkeväinen.

Sanelu. Opettaja lukee tarinaa, ja oppilaat kiertelevät luokassa rauhassa kävellen. Taustalla voi kuulua hiljaa aiheeseen liittyvä musiikki. Opettaja on valinnut tarinasta tietyt sanat, jotka oppilaiden tulee kirjoittaa vihkoonsa. Musiikin hetkellinen päättyminen kertoo siitä, että on aika mennä omalle paikalle ja ottaa kynä esille. 

Lukeminen. Esimerkiksi pulpettikirjan lukeminen, puoliääneen lukeminen itsekseen, pari- tai ryhmälukeminen, minuuttiluku, vuoropuhelut ja kotona äidille tai isälle lukeminen. Lisää vinkkejä erilaisiin lukemisharjoituksiin löytyy osoitteesta:
http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1/sujuvuuden-opettaminen.

Sadutus. 

Alias. 

Pantomiimi.

Käsiteltävään kirjaimeen/äänteeseen liittyvä musiikkikappale.

Päivän hyvä työ

Jo jokin aika sitten huomasin Facebookin yhdessä opeyhteisössä ilmoituksen: "Tule mukaan. Haastamme suomalaiset lähettämään kortteja niin paljon, että jokainen veteraani saa itsenäisyyspäiväksi ainakin yhden kortin. Viesti on vapaa. Pienellä teolla osoitat arvostusta ja tuotat hyvää mieltä. Lähetä omat korttisi heti, mutta viimeistään 25.11. osoitteeseen Posti Oy, Postikorttikampanja veteraaneille, PL 7230, 00002 HELSINKI."

Idea oli mielestäni niin hyvä, että siihen oli tartuttava. Perjantaina ykkösluokkalaiseni viilasivat korttinsa lähetyskuntoon ja minä vein kortit postiin. Uskon, että korttien lähettämisestä tuli ainakin yhtä hyvä mieli oppilailleni kuin korttien saajille, veteraaneille - niin tunnollisesti, tarkasti ja innostuneesti korttien tekstit kirjoitettiin. Hyvän teon lisäksi pääsimme jo vähän käsiksi Suomen historiaan ja tietysti siihen, mitä veteraanilla tarkoitetaan.:)

Erilaisia matematiikkapelejä

Looginen kokoelma

Teimme yhdessä työparini kanssa yllä olevan loogisen kokoelman Varga-Nemenyin 1. luokan viimeistä koulutuspäivää varten. Kokoelma on kerran testattu oppilailla, mutta hyödynnän/hyödynnämme kortteja varmasti jatkossakin. Tätä loogista kokoelmaa voi käyttää samalla tavalla kuin autokortteja eli esimerkiksi arvoituspelinä. Pelin johtaja asettaa kortit taulukon muotoon ominaisuuksien mukaan. Tekemässämme kokoelmassa luokitteluperusteina ovat sukupuoli, tunne/ilme, hiusten väri ja jos oikein tarkasti katsoo, niin myös silmien väri. Kortit käännetään kuvapuoli alaspäin. Aina vuorossaan oleva pelaaja yrittää arvata, mikä kuva hänen valitsemansa kortin toiselta puolelta paljastuu. Yleensä lapset alkavat keksiä säännönmukaisuuksia melko pian, vaikka ensimmäiset arvaukset voivat mennä täysin metsään. Oikein arvattu/tiedetty kortti käännetään kuvapuoli ylöspäin. Kortti jätetään pöydälle kuvapuoli ylöspäin myös silloin, jos arvaus ei osu oikeaan. Voittaja on se, joka on onnistunut keräämään itselleen eniten pisteitä oikeilla arvauksilla. Kortteja voi käyttää myös muun muassa KIM-leikissä. Kuvat on otettu Papunetin kuvapankista kohdasta Tunteet ja tunnetilat. Papunetin kuvapankista löytyy paljon hyödynnettäviä kuvia, kannattaa käydä kurkkaamassa!

Loogisten palojen kuvakortit ja lukumäärien nopea hahmottaminen kuvista

Idea loogisten palojen kuvakorttien hyödyntämiseen harjoiteltaessa lukumäärien nopeaa hahmottamista kuvista tuli oikeastaan vahingossa. Kerroin kollegalleni kuvakorteista, jotka olimme tehneet yhdessä oppilaideni kanssa. Työkaverini kysyi, kuinka monta palaa korteissa on käytetty keskimäärin, ja kotona laskeskelin ihan mielenkiinnon vuoksi tarkkoja lukumääriä. Muutaman päivän päästä oppilaani laskivat lukumääriä korteista.:) Vilautin jokaista kuvaa dokumenttikameralla ihan hetkisen, minkä jälkeen oppilaat kertoivat, kuinka monta palaa he olivat nähneet kuvassa. Samalla jokainen kertoi, kuinka oli päätynyt kyseiseen lukumäärään. Oli mahtavaa huomata, miten eri tavalla hahmotamme lukumääriä kuvista ja kuinka hyvin oppilaat osasivat sanoittaa näkemänsä! Oppilaat hahmottivat esimerkiksi ylimmän kuvan 2+2=4 ainakin kolmella tavalla: ylhäällä ja alhaalla olevat, reiälliset ja reiättömät sekä keltaiset ja vihreät. Kissa nähtiin 2+3=5 joko niin, että sillä on korvat ja naama tai niin, että se on tehty keltaisista ja punaisista paloista. Taisipa joku nähdä siinä kaksi ympyrää ja kolme kolmiotakin.:) Osalle oppilaista oli luontaisinta hahmottaa lukumääriä luokittelemalla kuvan palat värin mukaan, toiset luokittelivat ne reiällisyyden perusteella, kolmannet muodon mukaan, neljännet koon puolesta, osa käsittein ylhäällä/alhaalla ja pieni joukko laski palat yksitellen. Mielestäni tämä oli yksi tämän syksyn parhaista hetkistä matematiikan tunneillamme! Samalla tuli kerrattua myös hajotelmia ihan huomaamatta! Suosittelen kokeilemaan.:) Lisää kuvakortteja toimintaideoineen löytyy aikaisemmasta blogipäivityksestäni sekä Facebookista (Alakoulun aarreaitasta, Al-ku-o-pet-ta-jis-ta ja Varga-Nemenyi-yhdistyksestä).

Summa- ja erotusmuotoja tarinan ja kuvituksen keinoin

Tämä idea ei ole varsinaisesti peli, mutta laitan sen kuitenkin kyseisen otsikon alle. 1. luokan VaNe:n opeoppaassa on useampi vinkki summa- ja erotusmuotojen käsittelyyn Annan syntymäpäivien muodossa. Tässä tarina, jonka kirjoitin ja testasin ykkösluokkalaisillani.

Annan syntymäpäivät

Annalla on tänään syntymäpäivät. Hän odottaa malttamattomana vieraita. Kello on jo paljon, mutta ketään ei vaan näy. Annaa harmittaa. Äkkiä hänen ilmeensä kirkastuu, sillä ovikello soi. Sisään astuu kolme vierasta: _______________, _______________ ja _______________. Anna haluaa ikuistaa tilanteen ottamalla kolmikosta valokuvan, naps. Anna haluaa sinunkin ikuistavan tilanteen, joten piirräpä kuva paperiisi.

Anna on aivan innoissaan. Hänen innostuksensa vain yltyy, kun ovikello soi uudestaan. Sisään astuu vielä kaksi vierasta: _______________ ja _______________. Anna nappaa kuvan kaikista viidestä vieraastaan. Ota sinäkin kuva.

Kello on niin paljon, että vieraat lähtevät kotiin. Annan luo tulee kuitenkin vielä kaksi vierasta kaikkien muiden lähdettyä. Vieraiksi saapuvat _______________ ja _______________. Anna ottaa heistä kuvan, naps. Otahan sinäkin. Paikalle tulevat vielä Annan äiti ja pikkusisko: _______________ ja _______________. Huoneessa on nyt kaksi vierasta sekä Annan äiti ja pikkusisko. Anna kaivaa kameransa esille kuvanottoa varten. Tee sinäkin samoin.

Anna on kaatanut herkullista mehua ainoastaan itselleen. Se näyttää niin herkulliselta, että hän ottaa lasista kuvan. Anna ei halua pahoittaa muiden mieltä, joten hän tekee mehua vielä neljälle vieraalleen. Viiden mehulasin koristaessa pöytää Anna ikuistaa nekin kamerallaan, naps. Ikuista sinäkin.

Äiti juo ensimmäisenä lasinsa tyhjäksi. Anna muistaa, että mehulaseja oli alunperin viisi, joista äiti joi yhden. Jäljellä on enää neljä lasillista mehua. Anna ottaa niistä kuvan muistoksi.

Anna leipoi yhdessä äitinsä kanssa syntymäpäiviään varten. He olivat ostaneet kaupasta viisi purkkia ruokasoodaa. Leipomuksiin meni kaksi purkillista. Kuinka monta purkkia jää seuraavalle leipomiskerralle? (3) Anna ottaa valokuvan sekä kaikista viidestä että kolmesta jäljelle jääneestä purkista. Piirrä sinäkin kuvat paperiisi.

Ilta huipentuu kynttilöiden puhaltamiseen. Annan kakussa palaa kuusi kynttilää, jotka Anna haluaa ikuistaa kamerallaan. Annan keuhkot ovat täynnä ilmaa, ja hän saa puhalletuksi kolme kynttilää. Kuinka monta kynttilää jää kakkuun palamaan? (3) Anna kaivaa kameransa esille ja naps vaan.  

Anna on nauttinut täysin syntymäpäivistään. Hän tuntee olonsa todella onnelliseksi. Toivottavasti sinunkin seuraavat syntymäpäiväsi ovat yhtä mukavat kuin Annan!

Tarinan alkupuolella oppilaat pääsivät esiintymään tarinan juonen mukaisesti. Esillä oli myös leikkimehua, ruokasoodapurkkeja sekä kynttilöiden kuvia. Mukava harjoitus tämäkin!

Summa- ja erotusmuotoja paripelinä

Kummatkin parin jäsenet saavat numerokortit 1-12, jotka he asettavat eteensä pienimmästä suurimpaan siten, että rivillään on esimerkiksi neljä korttia. Kortit voivat olla numeropuoli ylöspäin ellei peliin halua haastetta kääntämällä numeropuolet alaspäin ja sekoittamalla korttien järjestyksen. Tällöin peli toimii pitkälti myös muistipelinä. Parin jäsenet nostavat vuorotellen kortteja pakasta. Pakassa on summa- ja erotusmuotokortteja kuvina sekä matematiikan kielellä ja sanoin ilmaistuina. Peliä voi helpottaa ottamalla mukaan esimerkiksi pelkästään matematiikan kiellellä olevat tai kuvalliset kortit. Nostajan tulee ratkaista lasku, jos hän nostaa muun kuin kuvakortin. Kuvakortin nostaessaan hänen tulee keksiä kortista mahdollisimman monta summa- ja erotusmuotoa vastauksineen. Nostaja saa kääntää sen numerokortin ympäri, jonka hän on saanut vastaukseksi ratkaisemastaan laskusta. Voittaja on pelaaja, joka on ensimmäisenä kääntänyt kaikki korttinsa ympäri.

Esimerkki kuvakortista:

Kuvassa on kolme istuvaa ja kaksi pois kävelevää kissaa.  

Summamuoto: 3+2 tai 2+3 (molemmat tarkoittavat lukua viisi, joten vastaava numerokortti voidaan kääntää)

Erotusmuodot: 5-2 ja 5-3 (ensimmäinen tarkoittaa lukua kolme, jälkimmäinen lukua kaksi, joten numerokortit 2 ja 3 voidaan kääntää)

-> Kissakortin nostanut saa kääntää numerokortit 2, 3 ja 5, JOS hän on keksinyt kaikki kolme summa- ja erotusmuotoa.

Esimerkki matematiikan kielellä ilmaistusta kortista:

1+5 (tarkoittaa lukua kuusi, joten vastaava numerokortti voidaan kääntää)

Esimerkki sanoin ilmaistusta kortista:

Pöydällä on kaksi omenaa. Äiti tuo pöydälle kaksi omenaa lisää. Kuinka monta omenaa on yhteensä pöydällä? (vastaus on neljä, joten vastaava numerokortti voidaan kääntää)

Ajattelin kokeilla peliä ensi viikolla ykkösluokkalaisteni kanssa ensiksi opettajajohtoisesti koko luokan yhteispelinä. Kun idea tulee oppilaille tutuksi, he voivat pelata kyseistä peliä myös pareittain. Sanoin ilmaistut kortit toimivat ehkä parhaiten ylöspäin eriyttävänä materiaalina jo lukeville lapsille. Helpoimmat lienevät matematiikan kielellä ilmaistut kortit. Myös kuvakorteista voi olla melko helppoa löytää ainakin yksi mahdollinen vaihtoehto.

Syksyiset siilit

Ykkösten syksyiset siilit lehtien keskellä.:)

Työn kohokohta oli ainakin oppilaiden reaktioista päätellen se, kun mustalle väripaperille alkoi ilmestyä erivärisiä lehtiä.:) Valittu lehti laitettiin paperin alle väärin päin eli lehtisuonet ja -ruodit paperia vasten. Tämän jälkeen väritettiin lappeellaan olevalla liidulla lehti näkyviin. Lopuksi tehtiin siili/siilit kartongista. Piikkeihin tarvittiin kertakäyttöhaarukoita ja mustaa pullopeiteväriä. Suloiset siilit ovat koristaneet luokkaamme nyt jo useamman viikon ajan.:)

Työhön on erittäin helppo integroida myös äidinkieltä/suomen kieltä tarinan muodossa: oppilaat voivat itse keksiä siilitarinoita tai on mahdollista lukea esimerkiksi aiheeseen orientoiduttaessa valmiita tarinoita, joita Internet on pullollaan. Aiheeseen sopii myös On syksy niin ihmeellinen -kappale, jossa ihmetellään "Mihin siilit ja etanat käy? Niitä syksyllä missään ei näy. Mihin pois katoaa, missä siilien maa, mullan allako ne asustaa?"

Syksyisiä puunlehtitöitä

On jo monta viikkoa siitä, kun teimme puunlehtityöt ykkösluokkalaisteni kanssa. Nämä työt lukeutuvat omiin suosikkeihini ja minusta ne ovat oikeita hyvän mielen töitä.:) Ennen töiden aloittamista kävimme lasten kanssa lähimetsässä keräämässä lehtiä. Toin myös työmatkallani keräämiäni lehtiä luokkaan valinnanvaran lisäämiseksi. Niistä jokainen sai ideoida eläimen tai eläimiä, jotka liimattiin väripaperille. Työt on päällystetty muovilla, vaikka se onkin ristiriidassa muuten niin luonnonmukaisen työn kanssa. Ensi kerralla ehkä prässäämme lehdet, jolloin ne kestänevät työssä muutamaa päivää kauemmin ja vielä ilman muovia.:)

Joulukorttien tekoa

Aloitimme tällä viikolla joulukorttien tekemisen yhdessä oppilaideni kanssa. Oli taas mukava huomata, miten monta erilaista korttia syntyy samalla ohjeella, kun jokainen tekee yksityiskohtia omien mieltymystensä mukaan. Hienoja kortteja syntyi melkoinen kasa joulumyyjäisiä varten.:)

Ohjeet:

1. Piirrä lumihangen ääriviiva (osa halusi värittää lumen kokonaan)

2. Leikkaa ja liimaa yksi tai kaksi kuusta korttiisi

3. Koristele esimerkiksi hileillä tai tähdillä

Tarvikkeet:

-kartonkia

-hilettä (ei pakollinen)

  

  

 

 

 

 

 

 

 

Alta löytyy vielä muutama opettajan testikortti, joista muutamat ovat jo työn alla oppilaidenkin kanssa. Ideoita olen kerännyt muun muassa blogeista ja Facebookin opeyhteisöistä.

Tarvikkeina mm.

-kartonkia

-pullopeitevärejä

-tusseja

-lankaa

-värikynien teroitusroskaa

-muffinssivuokia

-lautasliinoja

Energiansäästöasiaa

Tällä viikolla olemme kiinnittäneet ykkösluokkalaisteni kanssa erityistä huomiota energiansäästöön. Aihetta tulee käsiteltyä päivittäin muun muassa käsienpesun (veden kulutus), ruokailun ja jätteiden lajittelun/uusiokäytön myötä, mutta viime päivinä olemme keskustelleet aiheesta tietoisesti aikaisempaa enemmän. 

Aluksi esitin oppilailleni aina kaksi tilannekuvausta samantyyppisistä asioista. Ensimmäinen kuvaus liittyi kaupassa käyntiin: keräsin leikisti ostoskärrillisen ruokaa ja kassalla ostin muovipussin ostoksiani varten. Toisella kerralla ostin kaupasta tuotteita, mutta mukanani oli kestokassi. Tilanteita esittäessäni ajattelin koko ajan ääneen. Oppilaiden tuli pohtia, kumpi kauppareissu oli heidän mielestään onnistuneempi energiansäästön ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Hienoja havaintoja tuli esille! Toinen tilannekuvaus käsitteli käsienpesua ja veden kulutusta (ensin suljin vesihanan esimerkiksi saippuaa käsiini laittaessani, toisella kerralla vesihana oli koko ajan päällä ja se jäi päälle vielä käsienpesun jälkeenkin). Kolmas kuvaus oli valojen rämpyttelystä päälle, pois, päälle, pois, ... Malliesimerkissä luokassa oli vain tarvittava määrä valoa ja valot sammutettiin luokan jäätyä tyhjilleen.

Tämän jälkeen katselimme kuvia ja keskustelimme niistä. Oppilaat tekivät tarkkoja havaintoja ja antoivat ikään kuin ohjeita kuvien henkilöille. "Naisen kannattaisi mennä ulos juoksemaan, koska ulkona on niin hyvä sää!" (kuvassa nainen juoksee juoksumatolla ja tuuletin pauhaa täysillä), "Sukat olisi hyvä kuivattaa ulkona, koska on niin lämmin sää!" (kuvassa aurinko paistaa, mutta sukat ovat patterin päällä kuivumassa), "Vedenkeittimen johto pitäisi irrottaa seinästä, jos ei edes käytä keitintä!" Kuvat löytyvät osoitteesta 

http://www.motiva.fi/julkaisut/koulut_ja_oppilaitokset/perusopetus_(1-6_lk)/energiapelikortit_varillisena.1052.shtml.

Kuvien myötä oli luonnollista keskustella siitä, miksi energiansäästäminen on tarpeen ja järkevää. Miten voimme säästää energiaa? Mitä luonnonvaroilla tarkoitetaan? Mitä luonnonvaroja on olemassa? Loppuvatko luonnonvarat joskus? Päädyimme mielekkäisiin keskusteluihin muun muassa vaatteiden kierrättämisestä, järkevästä käsintiskaamisesta (vettä ei juoksuteta koko tiskaamisen ajan vaan sama vesi on tiskialtaassa, vesi voidaan vaihtaa kerran tai kaksi), puusta esimerkiksi paperin, kirjojen ja pulpettien materiaalina sekä hiekasta lasin materiaalina. 

Lopuksi teimme Totta vai satua? -monisteen. Laadin siihen kysymykset eri tietolähteitä hyödyntäen.

Tot-ta (T) vai sa-tu-a (S). Mer-kit-se.

Ym-pä-ris-tön kan-nal-ta on jär-ke-vää kä-vel-lä tai käyt-tää pol-ku-pyö-rää liik-ku-mi-seen ai-na, kun se on mah-dol-lista.

Pie-nek-si jää-neet vaat-teet kan-nat-taa heit-tää ros-ka-ko-riin.

As-ti-at on hy-vä pes-tä juok-se-van ve-den al-la.

Suo-si-tel-tu huo-neen läm-pö-ti-la on 21 as-tet-ta.

Säh-kö-ä tar-vit-se-vat lait-teet kan-nat-taa sam-mut-taa, kun nii-tä ei käy-tä.

Ruo-ka-kau-pas-ta on hy-vä os-taa ai-na muo-vi-pus-si ruo-ka-os-tok-si-a var-ten.

Yk-si-en fark-ku-jen te-ke-mi-nen ku-lut-taa 4 000 lit-raa vet-tä.

Kes-ki-mää-rin mat-ka har-ras-tuk-seen ku-lut-taa luon-non-va-ro-ja 5 kg bus-sil-la, 22 kg hen-ki-lö-au-tol-la.

Au-to on y-lei-sin kul-ku-vä-li-ne myös ly-hyil-lä mat-koil-la. Sa-mal-la lii-kun-nan vä-hyys on kas-va-va ter-veys-on-gel-ma.

Va-lot on syy-tä lait-taa pääl-le, vaik-ka ul-ko-a tu-li-si tar-peek-si luon-non-va-lo-a.

Ruo-kaa kan-nat-taa ot-taa lau-ta-sel-le vain sen ver-ran kuin jak-saa syö-dä.

Tehtävä on yllä autenttisessa muodossaan tavuviivoineen päivineen.:) Kaikkiin kohtiin en odottanut varmaa tietoa (muun muassa farkkujen valmistamiseen ja yleisimpään kulkuvälineeseen), mutta niistä keskusteleminen syvensi käsiteltävää aihetta. Lisäksi monen oppilaani suu loksahti auki, kun he kuulivat, kuinka paljon farkkujenkin valmistamiseen tarvitaan vettä. Vielä jälkeenpäin aihetta tarkastellessani huomasin, että eri lähteet ilmoittavat eri vesimäärän farkkuasiassa. Pääasia kuitenkin lienee sen ymmärtäminen, että vettä (ja muita luonnonvaroja) kuluu melkoisesti kyseisessä prosessissa. "Ope, miksi farkkujen valmistamiseen tarvitaan vettä?" Tässä oli pähkinää purtavaksi itse kullekin.:) Lupasin selvittää asiaa vielä kotona ja samalla annoin myös oppilaalleni kotitehtäväksi hänen esittämänsä kysymyksen. 

Energiansäästöä käsittelemme/voisi käsitellä vielä muun muassa tekemällä listaa oppilaiden energiansäästötilanteista esimerkiksi energiansäästölomakkeen avulla. Lisäksi osoitteesta http://www.maailmankoulu.fi/node/66 löytyy paljon materiaalia aiheeseen liittyen. Tämän opettajan suu kääntyi leveään hymyyn tyytyväisyydestä, kun ruokailuun lähtiessämme oppilaani muistuttivat: "Ope! Muista sammuttaa valot!", "Ja dokumenttikamera!", "Ja tietokone!" Ainakin tärkeimmät asiat olivat jääneet mieleen energiansäästöstä.:)

Välineleikkejä alkukasvatuksen liikuntaan, hernepussit

HERNEPUSSIT

Peikon pesä

Liikuntasalin keskiympyrässä on peikon pesä, jossa ovat peikko/peikot (1-2 peikkoa) aarteineen (hernepussit toimivat aarteina). Lapset jaetaan pareiksi ja jokaisella parilla on oma pesänsä salin reunalla. Pesän merkkinä voi olla esimerkiksi kartio tai hulavanne. Lapset yrittävät vuorotellen käydä ryöstämässä peikon pesästä aarteita omaan pesäänsä niin, ettei peikko saa kosketettua heitä. Peikko ei saa poistua keskiympyrästä ottaessaan muita kiinni. Peikon kosketus jähmettää lapsen paikalleen ja jähmettyneen lapsen parin on tultava pelastamaan hänet kosketuksellaan. Pelastamisen jälkeen aarteiden ryöstäminen jatkuu normaalisti. Saaliit lasketaan ja palautetaan takaisin keskiympyrään, kun kaikki aarteet on ryöstetty.

Hernepussihippa

Pelin alussa valitaan 1-2 hippaa, joille merkitään omat aloituspesänsä. Kaikilla leikkijöillä on hernepussi päänsä päällä. Jos pussi putoaa hipalta, hän joutuu palaamaan pesäänsä ja asettamaan pussin paikoilleen. Jos muilta putoaa pussi, he jähmettyvät. Jähmettyneet leikkijät voi pelastaa nostamalla heidän pussinsa ja laittamalla sen takaisin paikoilleen. Pelin aikana ei saa koskea hernepussiin. Leikki on muunnelma jähmettyneistä hernepusseista.

Pidä puolesi puhtaana

Lapset jaetaan kahteen joukkueeseen, joista molemmilla on käytössään puolet pelikentästä. Myös hernepussit jaetaan tasan joukkueiden kesken. Leikin ideana on saada kaikki omalla puolella olevat hernepussit toisen joukkueen puolelle (eli kentän keskellä olevan rajan yli) liu'uttamalla/vierittämällä. Tätä jatketaan, kunnes opettaja ilmoittaa jäljellä olevan peliajan. Pelin päättyessä loppuu myös hernepussien liu'uttaminen, ja voittajajoukkue on se, jonka puoli on pysynyt puhtaana (eli omalla kenttäpuoliskolla on mahdollisimman vähän hernepusseja). Leikkiä voi varioida pisteyttämällä eri väriset hernepussit eri arvoisiksi. 

Hernepussileikki

Oppilaat jaetaan kahteen joukkueeseen. Lattialle levitetään hernepusseja ja kaksi hulahulavannetta (kummallekin joukkueelle omansa). Joukkueiden tehtävänä on kerätä mahdollisimman paljon hernepusseja oman vanteensa sisälle. Keräystapana on jaloilla noukkiminen. Voittajajoukkue on se, jolla on leikin päättyessä enemmän hernepusseja omassa hulavanteessaan.

Jäätyneet hernepussit

Kukin oppilas liikkuu ympäri liikuntasalia hernepussi päänsä päällä. Opettaja kehottaa oppilaita liikkumaan eri tavoilla, kuten kulkemaan varpaillaan, takaperin, hitaammin, nopeammin tai hyppimään yhdellä jalalla. Hernepussin paikkaa ei saa korjata käsillä. Jos oppilaan hernepussi putoaa, hän jäätyy paikoilleen. Toisen leikkijän pitää poimia pussi ja asettaa se jäätyneen oppilaan päälaelle sulattaakseen hänet. Tätä tehdessään hän ei saa pudottaa omaa hernepussiaan. Pelastuksen jälkeen sulatettu oppilas pääsee jatkamaan leikkiä.

Hernepussiviesti

Oppilaat jaetaan kahteen joukkueeseen. Joukkueet asettuvat parijonoon. Leikin ideana on kuljettaa  hernepussi parin kanssa opettajan merkitsemän paikan ympäri mahdollisimman nopeasti. Hernepussia voi kuljettaa monella tavalla: molemmat pitävät siitä kiinni, se on olkapäiden välissä, lonkkien välissä, ohimoiden välissä, … Kaikki parit kiertävät reitin, ja opettaja ilmoittaa aina hernepussin kuljetustavan. Myös oppilaat voivat keksiä erilaisia kuljetustapoja.

Metsämatematiikkaa alkuopetukseen

Ensilumen myötä metsämatematiikkakertamme jäänevät tauolle, mutta tässä joitakin hyviksi todettuja ideoita käyttöön otettaviksi. Ideoita olen saanut osoitteesta www.hyvinkaa.fi/kasvatus-ja-koulutus/muu-koulutus/matematiikkaaluonnossa/materiaalit/ (täältä löytyy paljon kuvitettuja ja tulostettavassa muodossa olevia metsämatematiikkakortteja, kannattaa käydä tutustumassa), Pisara 1 opeoppaasta ja kollegaltani. Muutamat olen keksinyt itse. 

1. Etsi nyrkkisi kokoinen kivi.

2. Etsi pikkusormenkyntesi kokoinen kivi.

3. Kuinka monta sormea on yhdessä kädessäsi? Etsi yhtä monta kiveä.

4. Etsi viisi kiveä. Laita ne suuruusjärjestykseen niin, että suurin kivi on ensin.

5. Etsi yhdeksän kiveä. Jaa ne kolmeen ryhmään. Montako kiveä on yhdessä ryhmässä?

6. Ota toiseen käteesi kolme kiveä ja toiseen käteesi kaksi kiveä enemmän.

7. Ota toiseen käteesi neljä kiveä ja toiseen käteesi kaksi kiveä vähemmän. 

8. Etsi viisi erilaista luonnonesinettä.

9. Etsi itseäsi korkeampi puu.

10. Etsi itseäsi matalampi puu.

11. Etsi jotakin pienempää kuin kyntesi.

12. Etsi jotakin suurempaa kuin kämmenesi.

13. Etsi kymmenen käpyä. Tee niistä ympyrä.

14. Etsi kahdeksan käpyä. Laita kävyt kahteen riviin. Kummassakin rivissä täytyy olla yhtä monta käpyä.

15. Etsi keppi, joka on yhtä pitkä kuin kenkäsi.

16. Etsi keppi, joka on yhtä pitkä kuin pikkusormesi.

17. Etsi kaksi yhtä pitkää keppiä.

18. Etsi viisi keppiä. Tee niistä kaksi kirjainta.

19. Etsi viisi keppiä. Aseta kepit riviin niin, että keskimmäinen keppi on pisin.

20. Etsi neljä keppiä. Laita ne riviin paksuuden mukaan niin, että ohuin keppi on ensimmäisenä.

21. Etsi kaksi eripituista keppiä. Piirrä pitemmällä kepillä maahan numero yksi ja lyhyemmällä kepillä numero nolla.

22. Tee kepeistä kolmio.

23. Etsi iso, keskikokoinen ja pieni lehti.

24. Etsi kaksi erilaista lehteä. Laita pienin alimmaiseksi ja suurin päällimmäiseksi.

25. Etsi vähemmän kuin kuusi lehteä.

26. Etsi enemmän kuin viisi, mutta vähemmän kuin kymmenen lehteä.

27. Hae kuusi lehteä, jotka laitat suuruusjärjestykseen pienimmästä suurimpaan. Laita sitten tikku viidennen ja kuudennen väliin.

28. Etsi parillinen määrä käpyjä tai kiviä.

29. Etsi pariton määrä käpyjä tai kiviä.

30. Etsi viisi keppiä ja sitä vähemmän käpyjä.

31. Etsi enemmän kuin kaksi käpyä tai kiveä.

32. Etsi kiviä ja käpyjä yhteensä kymmenen. Kiviä tulee olla enemmän kuin käpyjä.

33. Etsi yhteensä kahdeksan kiveä ja käpyä. Molempia tulee olla yhtä monta.

34. Etsi yhteensä yhdeksän kiveä ja käpyä. Kiviä tulee olla kolme.

35. Etsi yhteensä kuusi kiveä ja käpyä. Käpyjä tulee olla neljä.

36. Etsi yhteensä seitsemän kuusen ja männyn käpyä. Männynkäpyjä tulee olla neljä.

37. Etsi joku luonnosta löytyvä geometrinen muoto.

38. Muodosta luonnonmateriaaleista 3+1. Muodosta sen viereen 2+2. Laita näiden väliin =, > tai <.

39. Muodosta luonnonmateriaaleista 2+2. Muodosta sen viereen 1+2. Laita näiden väliin =, > tai <.

40. Tee luonnonmateriaaleista sarja, jota jatkat kolmen jakson verran (esimerkiksi kivi, keppi, lehti, kivi, keppi, lehti, kivi, keppi, lehti).

41. Kirjoita nimesi luonnosta löytyvillä asioilla.

42. Mene seisomaan paikkaan, jossa olet kahden puun puolivälissä.

43. Etsi neulasia, jotka kiinnittyvät puun oksaan yksittäin.

44. Etsi neulasia, jotka kiinnittyvät puun oksaan pareittain.

45. Seiso hetki paikassa, jossa vasemmalla puolellasi on kasvi ja oikealla kivi.

46. Juokse kolmen erilaisen puun luokse ja takaisin.

47. Kosketa kolmea eri puuta. Viimeisen puun täytyy olla kaikkein pienin.

48. Käy halaamassa kuusta.

49. Käy sanomassa männylle jotain mukavaa.

50. Mene koivun luo. Mitä kuulet? 

51. Löydätkö metsästä viisi kuusta?

52. Löydätkö metsästä neljä koivua?

53. Löydätkö metsästä kolme mäntyä?

54. Etsi kaksi erilaista vihreän sävyä.

55. Muodosta luonnonmateriaaleista taulu. Kehykset voi tehdä kepeistä.

Tehtävissä matematiikka, ympäristöoppi, suomen kieli ja kuvaamataito yhdistyvät toisiinsa. Tehtävät ovat toimineet hyvin ainakin omilla ykkösluokkalaisillani.:)