Draamaa: kehonkäyttöharjoituksia

KEHONKÄYTTÖHARJOITUKSIA

Kaikki alta löytyvät ideat ovat peräisin Leena Ylimäen Draamapurkin verkkokurssilta. Ainoastaan pantomiimin esittämisvaihtoehdot olen kerännyt eri lähteistä.

Liikkuminen

Oppilaat liikkuvat tilassa eri tavoin, kuten pieninä, suurina, iloisina, surullisina, hitaasti, nopeasti, eri tavoin hyppien tai vain tietyt kehonosat saavat lattiaa koskettaen. Harjoitus sopii hyvin lämmittelytehtäväksi tai pieneksi draamavälipalaksi. Lisäksi voidaan kokeilla ja pohtia, miltä näyttää ja tuntuu liikkua eri tunnetiloissa.

Patsaat

Toinen parin jäsenistä (tai 1-2 henkilöä pienestä ryhmästä) toimii taiteilijana toisen ollessa muovailuvahaa. Taiteilija muotoilee muovailuvahasta haluamansa kokonaisuuden, esimerkiksi patsaan, eläimen tai puun. Ryhmän tapauksessa taiteilija saa valita, tekeekö hän useammasta henkilöstä yhden patsaan/eläimen/puun vai jokaisesta oman patsaansa/eläimensä/puunsa, jotka kuitenkin liittyvät toisiinsa muodostaen kokonaisuuden. Muovailuvahan tulee jäädä taiteilijan muotoilemaan asentoon. Kun taideteos on valmis, taiteilijat voivat käydä katsomassa muiden taiteilijoiden aikaansaannoksia.

Olen toteuttanut kyseisen harjoituksen luokassani siten, että jokainen oppilas on itse asettunut patsaaksi antamani ohjeen mukaisesti. Patsaat ovat esittäneet esimerkiksi oopperalaulajia, taidemaalareita, viulisteja ja hiihtäjiä. Lopuksi oppilaat ovat saaneet ehdottaa, mitä patsaat voisivat esittää.

Pantomiimi

Oppilaat tekevät erilaisia pantomiimeja, joissa esitetään ilman ääntä jotakin asiaa, esinettä, toimintaa tai vaikka ammattia muiden yrittäessä arvata, mistä on kyse. Esitettävinä asioina voivat olla esimerkiksi laulaa, soittaa pianoa, soittaa viulua, soittaa rumpuja, juosta, pelata jalkapalloa, tanssia balettia, ratsastaa, hypätä narua, hypätä ruutua, soutaa, lentää, ajaa autolla, lukea kirjaa, kirjoittaa, piirtää, maalata, soittaa puhelimella, kammata hiuksia, leikata saksilla, tiskata, aivastaa, nauraa, itkeä. 

Mielikuvituskone

Oppilaat muodostavat liikkuvan koneen joko pienissä ryhmissä tai luokkana. Jokainen on osa konetta tekemällä jotain liikettä. Koneeseen voi yhdistää myös äänen. Mitä kone valmistaa tai tekee? Miten kone laitetaan päälle? Mitä tapahtuu, jos kone menee epäkuntoon? Miten toimisi esimerkiksi ystävyyskone?

Muodot

Oppilaat muodostavat omalla kehollaan esimerkiksi muotoja, kirjaimia ja numeroita. Millaisia muotoja, kirjaimia ja numeroita voi muodostaa, jos ne tehdään ryhmänä? Mitä muotoja on ympärillämme? Miten ihminen (yksin tai toisten kanssa) voisi muodostaa saman muodon kuin mikä on esimerkiksi huonekalussa, lelussa, kasvissa tai kankaan kuvioinnissa?

Ihminen ja elämänkaari

Olemme käsitelleet nyt parin viikon ajan ihmistä ja elämänkaarta yhdessä ykkösteni kanssa. Kiitos kollegaltani saadun vinkin aloitimme aiheen käsittelyn katsomalla luokkalaisteni vauvakuvia.:) Ne olivat todella hellyttäviä! Jokainen sai tuoda oman vauvakuvansa halutessaan ja pian sellaisetkin oppilaat, jotka eivät olleet alunperin tuoneet omaa kuvaansa, toivat sen päivän tai kahden päästä.:) Vauvakuvien katsominen oli varmasti useimmista mieleenpainuvin ja mukavin osa käsiteltävää aihetta!

Olin tehnyt itsestäni noin 15 kuvan koosteen, jossa vanhimmat kuvat olivat 26 ja puolen vuoden takaa synnytyslaitokselta ja viimeaikaisin kuva oli valmistujaiskuvani viime keväältä. Oppilaista oli mielenkiintoista nähdä heidän opettajansa vauva-, lapsuus- ja nuoruuskuvissa. Näytin kuulemma ja ylioppilaskuvassani ihan samalta kuin nyt.:) Päivän piristysruiske oli, kun johdattelin oppilaitani pohtimaan elämänkaarta: "Kuvissa te olitte vauvoja. Nyt te olette lapsia. Yhdessä kuvassa minä olin nuori. Mikä minä nyt olen?" Monta kättä nousi pystyyn ja sain ensimmäisenä vastausvuorossa olevalta vastaukseksi: "Teini!" :) En voinut olla hymyilemättä sanoessani, että teinivuoteni ovat nyt jo takanapäin.:) 

Kehonosien harjoittelun/kertaamisen aloitimme oppilaille tutulla Fröbelin palikoiden Jumppalaululla. Laululeikin myötä luokassa raikui 

"Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat.

Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat.

Silmät, korvat ja vatsaa taputa.

Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat."

ja tahti vain kiihtyi kerta toisensa jälkeen.:)

Kertasimme oikean ja vasemman ja laskimme, kuinka monta oikea- ja kuinka monta vasenkätistä luokassamme on. Tämän jälkeen teimme keskiviivan ylittäviä jumppamaisia harjoituksia kehonosilla.

"Nosta oikea kätesi vasemman olkapääsi päälle. Jätä käsi olkapäälle samalla, kun laitat vasemman kätesi oikean polven päälle. Voit vapauttaa molemmat kädet."

"Laita oikea kätesi vasemman jalan nilkan ympärille. Laita vasen kätesi oikean jalan nilkan ympärille. Taivuta päätäsi oikean olkapään puolelle. Voit vapauttaa kätesi ja pääsi."

"Vie vasen jalkasi oikean jalan polven päälle. Ota oikealla kädelläsi kiinni vasemman jalan nilkasta ja vie vasen kätesi oikean puolen kylkeen kiinni. Yritä koskettaa nenälläsi vasenta polvea."

"Paina otsasi vasemman jalan polvea vasten. Vie kätesi selän taakse ja ota vasemmalla kädelläsi kiinni oikean käden ranteesta. Voit vapauttaa kätesi ja jalkasi."

Loppurentoutus: "Laita jalkasi nilkoista ristiin. Ojenna kätesi suoriksi eteen ja laita ne ristiin siten, että kämmenet ovat vastakkain. Ota käsillä sormiote ja taivuta kädet alakautta rinnan päälle. Laita silmäsi kiinni ja ajattele hetki jotain mukavaa. Voit vapauttaa kätesi ja jalkasi hitaasti toisistaan."     

Kertasimme monisteessa olevat kehonosat siten, että annoin oppilailleni ohjeita, esimerkiksi "Taputa vatsaasi kummallakin kädelläsi. Pyörittele ranteitasi. Liikuta kaikkia kymmentä sormeasi ilmassa niin vikkelästä kuin osaat. Tee oikealla jalallasi ilmaan iso ympyrä. Tee sama vielä vasemmalla jalallasi." Tämän jälkeen oppilaat tekivät monisteen itsenäisesti, apua sai tietysti sitä pyytäessään.

Viime kerralla perehdyimme perheisiin ja niiden erilaisuuteen. Jokainen sai tehdä tehtävän joko omasta tai kuvitteellisesta perheestä. Tehtävässä tuli miettiä, ketkä kuuluvat perheeseen sekä keksiä perheenjäsenille nimet, aikuisille myös ammatit. Monet halusivat täyttää tiedot omasta perheestään.:) Samalla elämänkaari tuli kerrattua, sillä keskusteluissa nousivat esille äidit, isät, lapset, vauvat, mummot ja vaarit.

Aiheen käsittelyyn olisi voinut lisätä esimerkiksi ihmiskehon tekemisen vanupuikoista tai heijastinnauhasta (kuvataiteen ilmaisukeinot). Erilaisia liikuntaleikkejä löytyy osoitteesta:

http://lukujaliikkuen.fi/category/varhaiskasvatus/varhaiskasvatus_mina-ja-kaveri/varhaiskasvatus_kehonosat-ja-kehonhahmotus-mina-ja-kaveri/

3D-jouluaskarteluja ykkösluokassa

Suurin osa poroista on lähtenyt jo joulun viettoon perheisiin, mutta kuvien katsominen saa edelleen hymyn tämän opettajan huulille.:) Porojen tekeminen oli melko monivaiheinen projekti, joka sisälsi myös muutamia vastoinkäymisiä, kun muutama poro hajosi useampaan osaan. Onneksi vastoinkäymisemme olivat pieniä ja lopputuloksena saimme 25 poroa rekineen komistamaan luokkaamme! 

Poron ja reen tekemiseen tarvitaan

-taikataikinaa (tai soodataikinaa) poroa ja sen alla olevaa lunta varten

-poropiparkakkumuotti

-maitopurkin puolikas

-pullopeitevärejä

-uuni, jossa poron ja lumen saa kuivatettua

-sakset ja lankaa rekeen 

(-lahjoja)

Myös 3D-kuuset koristavat nyt luokkaamme.:) 

Kuusen tekeminen:

1. Leikkaa väripaperista tai kartongista neliönmuotoinen pala.

2. Taita väripaperi keskeltä niin, että vastakkaiset kulmat menevät vastakkain.

3. Leikkaa suikaleita, mutta vältä leikkaamasta ihan loppuun asti.

4. Avaa väripaperi, kun olet leikannut suikaleet päästä päähän.

5. Liimaa vastakkaiset suikaleet päällekkäin kuusen keskikohtaan. Liimaaminen kannattaa aloittaa pisimmistä suikaleista.

6. Loppukoristelu: Kuusen latvaan voi tehdä esimerkiksi tähden tai latvan voi leikata lyhyemmäksi. Alimmat oksat kannattaa tasoittaa taittamalla kolmionmuotoinen alue työn etupuolelle, jolloin taakse voi askarrella pienen rungon kuuselle. Kuusen voi koristella niin koristeelliseksi kuin haluaa. Työ soveltuu niin kuvaamataidon työksi kuin joulukortiksikin. 

Mukavaa joulun odotusta!

Draamaa: vuorovaikutusharjoituksia

VUOROVAIKUTUSHARJOITUKSIA

Esineiden käyttötarkoitus

Lapset keksivät tutuille tavaroille erilaisia käyttötarkoituksia. Harjoituksen voi tehdä pareittain tai pienissä ryhmissä niin, että yksi esine kiertää lapselta toiselle ja jokainen keksii vuorollaan yhden uuden käyttötarkoituksen tavaralle. Kun uusia ideoita ei enää tule, vaihdetaan esinettä. Esimerkiksi kenkää voisi käyttää leikisti kattilana, puhelimena, hiiren kotina, kukkamaljakkona... (Idea Leena Ylimäen Draamapurkin verkkokurssilta) 

Olen toteuttanut yllä olevan harjoituksen luokassani niin, että jokainen oppilas on valinnut yhden tavaran/esineen omasta pulpetistaan tai luokkahuoneesta. Lapset ovat tulleet vuorotellen luokan eteen esittelemään tavaran/esineen, jolle he ovat keksineet uuden käyttötarkoituksen. Joku oppilaista saa ostaa esineen itselleen esimerkiksi kahdella taputuksella ja kolmella hypyllä. Idean sain Seikkailujen aapisen opeoppaasta. Ainakin luokassani tämä harjoitus toimi erittäin hyvin!

Lahjananto

Muodostetaan piiri, jossa jokainen antaa vuorollaan vieressään olevalle kuvitteellisen lahjan. Lahjan antaja näyttää käsillään ja ilmeillään, minkälainen (koko, paino, muoto jne.) lahja on kyseessä. Lahjan saaja ottaa lahjan vastaan ja kiittää lahjasta sanomalla "Kiitos, olen toivonut..." täydentäen lauseen loppuun jonkin asian (konkreettisen tai abstraktin), joka sopisi lahjan antajan eleillä esittämäksi asiaksi. Tämän jälkeen lahjan saaja antaa uuden lahjan seuraavalle. (Idea Leena Ylimäen Draamapurkin verkkokurssilta)

Numerokeskustelu

Lapset kulkevat tilassa vapaasti. Kahden lapsen kohdatessa toisensa he käyvät lyhyen keskustelun, jossa saa puhua vain numeroilla. Numerokeskusteluun voidaan liittää myös jokin tunne. Harjoituksen voi yhdistää käsiteltävään tarinaan esimerkiksi niin, että käydään lyhyitä tarinassa esiintyviä keskustelutilanteita vain numeroilla. (Idea Leena Ylimäen Draamapurkin verkkokurssilta)

Luokkakuva

Ensiksi valitaan luokkakuvaan osallistuvat oppilaat muiden toimiessa tarkkailijoina. Yksi kuvaan osallistuvista on vasta äskettäin paikkakunnalle muuttanut lapsi. Hän on keskellä kuvaa. Kuvaan tulee myös muita oppilaita, joille opettaja jakaa tiettyjä rooleja, kuten uuden lapsen ystävä, uuteen lapseen tutustuva oppilas, välinpitämätön oppilas ja uuden lapsen kanssa riidoissa oleva oppilas. Kun lapset ovat asettuneet kuvaan ja kuva on otettu, tarkkailijat pohtivat, mistä voi päätellä eri oppilaiden suhtautumisen uuteen oppilaaseen (asettuminen lähelle/kauas, ilmeet, eleet, kehonkieli). Harjoituksen lopussa on hyvä pohtia myös uuden oppilaan kokemia tunteita. (Idea yliopistokavereilta)  

Ilmetervehdys

Lapset kulkevat vapaasti tilassa. Kun lapsi kohtaa toisen lapsen, he näyttävät toisilleen jonkun ennalta sovitun ilmeen, esimerkiksi todella iloisen ilmeen. Tämän jälkeen jatketaan matkaa. Ilmeharjoituksen voi tehdä myös liioitellusti näyttämällä ilmeen suurieleisesti koko keholla tai vain pienesti käyttämällä kasvojen lihaksia. (Idea Leena Ylimäen Draamapurkin verkkokurssilta)

Peilityöskentely

Parin jäsenet seisovat lähekkäin kasvot vastakkain. Valitaan, kumpi on peilaaja ja kumpi peilaajan liikkeet toistava peili. Vähitellen parin jäsenet kasvattavat välimatkaansa niin, että he voivat päätyä huoneen vastakkaisille puolille, josta he yrittävät seurata toisiaan, vaikka välillä olisikin toisia leikkijöitä. (Idea Leena Ylimäen Draamapurkin verkkokurssilta)

Tarkkailu

Lapset kävelevät tilassa vapaasti. Kun joku pysähtyy, tulee kaikkien pysähtyä. Kuka tahansa voi lähteä liikkeelle, minkä jälkeen kaikki jatkavat taas matkaansa, kunnes joku pysähtyy. Muiden tekemisiä on siis seurattava tarkasti. Tämän harjoituksen voi yhdistää käsiteltävään tarinaan esimerkiksi niin, että kaikki kulkevat kuin tarinan roolihenkilöt tai tarinassa esiintyvä eläin. (Idea Leena Ylimäen Draamapurkin verkkokurssilta)

Stop-leikki

Kaksi oppilasta tulee luokan eteen. He keksivät, mitä roolihahmoja he esittävät (ystävät/siskokset/veljekset/äiti ja isä/ventovieraat/opettaja ja oppilas/myyjä ja ostaja/lapsi ja lapsenvahti/lapsi ja isovanhempi yms.) ja missä he ovat. Muut oppilaat voivat auttaa hahmojen ja paikan keksimisessä. Katsojat seuraavat esityksen kulkua. Kun joku katsojista huutaa "Stop!", esiintyjät keskeyttävät tilanteen ja jäävät paikoilleen. Stopin huutanut oppilas menee jommankumman esiintyjän paikalle. Esitys jatkuu aivan uusilla hahmoilla ja paikalla. Luokan eteen jääneen oppilaan on siis osattava muuttaa rooliaan niin, että se sopii hänen uuden parinsa roolihahmoon. Näin esimerkiksi äidin ja isän leppoisa junamatka voi yhtäkkiä vaihtua lapsen ja isovanhemman lelukauppareissuun. (Idea yliopistokavereilta)  

Kynä- ja kumikotelot

Alkusyksystä ykkösluokkalaiseni tekivät itselleen kynä- ja kumikotelon maitopurkin puolikkaasta. Kotelot ovat tulleet tarpeeseen! Osa oppilaistani innostui työstä niin, että he olisivat halunneet tehdä toisenkin.:) Jokaiselle tuli ihan omanlaisensa ja -näköisensä, sillä jokainen sai tietysti valita itse tarvitsemansa väripaperit/kartongit sekä koristeet. Suosittelen!

Kielellisiä harjoituksia

Syksy on vaihtumassa talveksi, ja kirjainten/äänteiden opettamisesta on kertynyt minulle kokemusta useiden viikkojen ajalta. Seuraavassa on joitakin harjoitteita, joita olen tehnyt (tai pian tekemässä) ykkösluokkalaisteni kanssa. Suuri osa tehtävistä löytyy Seikkailujen aapisen materiaaleista (opeopas, tehtäväkirja lisätehtävineen, nettitehtävät, eriyttävä materiaali), osan olen löytänyt Facebookin opeyhteisöistä ja muutama on oman mielikuvitukseni tuotteena syntynyttä.

Laiva on lastattu tietyllä äänteellä alkavilla sanoilla. Yleensä laivaamme on lastattu 15-30 sanaa. Laivaan voi laittaa myös tiettyyn äänteeseen loppuvia sanoja. Oppilaista lienee haasteellisinta lastata laiva sanoilla, joissa on tietty kaksoiskonsonantti tai pitkä/lyhyt vokaali. Kaksoiskonsonanttia sekä lyhyttä/pitkää vokaalia voi harjoitella peukku/peukut pystyyn -tehtävällä: "Nosta yksi peukku pystyyn, jos sanassa kuuluu _______________ (esimerkiksi a- tai k-äänne). Nosta kaksi peukkua pystyyn, jos sanassa kuuluu _______________ (esimerkiksi aa tai k-k)."    

Keksi sanoja, jotka alkavat annetulla tavulla (esimerkiksi au-, il-, on-, mi-). Toisinaan olemme keksineet sanoja koko luokkana aivoriihen tapaisesti, joskus taas lapset ovat saaneet kyseisen tehtävän kotiin. Eriytyminen tapahtuu itsestään, sillä innokkaimmat kielitaiturit keksivät sanoja monta rivillistä - toisaalta yksikin sana jokaiseen kohtaan riittää. Hyvänä lisämotivaattorina toimii yleensä kysymys "Keksitkö vähintään kaksi/kolme/neljä/viisi/kuusi sanaa?"

Keksi sanoja, jotka loppuvat annettuun tavuun (esimerkiksi -ko, -li, -ti, -mu). Sama ohjeistus kuin edellä.

Yhdistä annetut tavut sanoiksi. Yksi tavuista jää yli ja se laitetaan leikkiroskakoriin. Tämä tehtävä löytyy Seikkailujen aapisen nettitehtävistä.

Muodosta tavuista sanoja. Kirjoita ne. Seikkailujen aapisessa on jokaisen kirjaimen/äänteen kohdalla 2-3 tavulaatikkoa, joista voi muodostaa sanoja. Sama tavu voi olla sanan osana useammassakin sanassa. Joskus oppilaat ovat kirjoittaneet keksimänsä sanat taululle, nyt jo yleisimmin vihkoonsa.

Tavut sekaisin. Sanan tavut ovat menneet sekaisin ja ne täytyy laittaa oikeaan järjestykseen. Esimerkiksi ka lo pal sul -> sulkapallo. Oppilaita osallistava tapa on pyytää heitä yksitellen kuiskaamaan keksimänsä sana opettajalle, joka sekoittaa tavut. Muiden tehtävänä on muodostaa tavuista suomen kielen sana.

Hassuja sanoja annetuista tavuista. Oppilaat käyvät kaksi tai kolme tavua esimerkiksi luokan edessä olevasta tavupurkista. He muodostavat tavuista epäsanan (oikean sanankin saa toki muodostaa, jos tavuista tulee sana) ja keksivät, mitä epäsana voisi tarkoittaa.

Muodosta annetuista kirjaimista sanoja (esimerkiksi a, t, s, e, l, o, u, k). Aikaraja tuo tehtävään oman lisävirtansa, muttei tietenkään ole pakollinen.

Tavu- tai sanamuistipeli.

Tavu- tai sanasudoku.

Sanakäärme. Käärmeeseen on kirjoitettu sanoja yhteen pötköön. Lasten tehtävänä on erottaa sanat toisistaan pystyviivalla. Tehtävään saa haastetta laittamalla ylimääräisiä kirjaimia sanojen väliin hämäykseksi. Lisäksi löydetyt sanat voi kirjoittaa vihkoon. 

Etsi kirjainruudukosta sanoja. Kirjoita ne. Puhun usein sanasokkelosta kyseistä tehtävää tarkoittaessani. Oppilaat voivat tehdä sanasokkelon itsekin. Tällöin heitä voi ohjeistaa tekemään sokkelon tietystä aihepiiristä, kuten eläimistä, hedelmistä tai väreistä.

Kuvaan liittyviä kysymyksiä, kuten "Oikein vai väärin?", "Mikä on kyseessä?" ja "Kuka voisi sanoa näin?"

Muistitehtäviä kuvasta.

Kirjainmuodon harjoittelu esimerkiksi taikakynällä (omalla sormella) ilmaan kirjainanimaation tahtiin, taikakynällä parin selkään, muovailuvahalla, märällä siveltimellä liitutaululle ja/tai kynällä vihkon viivastolle. Kirjaimia voidaan muodostaa myös omalla keholla.

Tavutus. Alkysyksystä tavutin oppilailleni sanoja, jotka he tavuttivat jälkeeni. Pian annoin aina jonkun oppilaistani tavuttaa sanan, jonka muut toistivat. Nykyään oppilaani lukevat tavuttamattoman sanan itse ja tavuttavat sen koko luokalle, muut toistavat perässä. Lisäksi laskemme usein sanassa olevien tavujen lukumäärän. Oppilaat voivat myös käydä pulpetilleen tavuttamattomia sanoja, jotka he tavuttavat tulitikuilla/hammastikuilla. Opettajan lisäksi myös pari voi tarkastaa suullisen tai tulitikuilla/hammastikuilla toteutetun tavutuksen (epäselvissä tapauksissa opettaja avuksi). Lisäksi olemme tavuttaneet epäsanoja.

Keksi sanoja, joissa on yksi/kaksi/kolme/neljä/viisi/kuusi tavua.

Riimittely. MLL:n Eskarista ekaluokalle: Kielelliset harjoitukset -vihkonen löytyy osoitteesta:  

http://hameenpiiri-mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/034a736e7e8fa47c97a3f57103fdb319/1480259317/application/pdf/113331/Kielellisetharjoitukset.pdf.

Lapset keksivät myös itse riimipareja. Lisäksi niitä on runsaasti lastenrunoissa.

KIM-leikki sanoilla. "Mikä sana otettiin pois näkyvistä?"

Mikä sana ei kuulu joukkoon? Ohjeena voi olla kirjoittaa joukkoon kuulumaton sana muistiin tai nimetä ryhmä.

Täydennä kuva ohjeiden mukaan. Piirrä ja väritä. Esimerkiksi "Peikon hännässä on kolme rusettia. Paidassa on kolme paikkaa. Hiukset ovat punaisen ja keltaisen kirjavat. Siniset kengät ovat valtavan suuret. Peikko seisoo vihreällä nurmikolla."

Keksi henkilöille sopivat nimet nimikirjainten mukaan. Esimerkiksi painonnostaja Y. V. voi olla Yrmy Väkeväinen.

Sanelu. Opettaja lukee tarinaa, ja oppilaat kiertelevät luokassa rauhassa kävellen. Taustalla voi kuulua hiljaa aiheeseen liittyvä musiikki. Opettaja on valinnut tarinasta tietyt sanat, jotka oppilaiden tulee kirjoittaa vihkoonsa. Musiikin hetkellinen päättyminen kertoo siitä, että on aika mennä omalle paikalle ja ottaa kynä esille. 

Lukeminen. Esimerkiksi pulpettikirjan lukeminen, puoliääneen lukeminen itsekseen, pari- tai ryhmälukeminen, minuuttiluku, vuoropuhelut ja kotona äidille tai isälle lukeminen. Lisää vinkkejä erilaisiin lukemisharjoituksiin löytyy osoitteesta:
http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1/sujuvuuden-opettaminen.

Sadutus. 

Alias. 

Pantomiimi.

Käsiteltävään kirjaimeen/äänteeseen liittyvä musiikkikappale.

Päivän hyvä työ

Jo jokin aika sitten huomasin Facebookin yhdessä opeyhteisössä ilmoituksen: "Tule mukaan. Haastamme suomalaiset lähettämään kortteja niin paljon, että jokainen veteraani saa itsenäisyyspäiväksi ainakin yhden kortin. Viesti on vapaa. Pienellä teolla osoitat arvostusta ja tuotat hyvää mieltä. Lähetä omat korttisi heti, mutta viimeistään 25.11. osoitteeseen Posti Oy, Postikorttikampanja veteraaneille, PL 7230, 00002 HELSINKI."

Idea oli mielestäni niin hyvä, että siihen oli tartuttava. Perjantaina ykkösluokkalaiseni viilasivat korttinsa lähetyskuntoon ja minä vein kortit postiin. Uskon, että korttien lähettämisestä tuli ainakin yhtä hyvä mieli oppilailleni kuin korttien saajille, veteraaneille - niin tunnollisesti, tarkasti ja innostuneesti korttien tekstit kirjoitettiin. Hyvän teon lisäksi pääsimme jo vähän käsiksi Suomen historiaan ja tietysti siihen, mitä veteraanilla tarkoitetaan.:)